Tuurelle:
Keskilippua on mietitty aina. Käytännössä se on ollut aina ongelmallinen kenttien kannalta. Keskilippua ei ole saanut mihinkään paikkaan missä se olisi molempien saatavissa yhtä helposti ja samalla puolustettavissa helposti.
Isoin ongelma on se tilanne jossa toinen juoksee aloituksesta hakemaan sen lipun ja piilottaa sen. 7 minuuttia metsäkentällä ei riitä tämän tilanteen ratkaisemiseen.
Mietittiin joskus mallia jossa olisi saanut 1 pisteen ensikosketuksesta lippuun ja 3 viemisestä sen päätyyn mutta sekin kuulosti ajatuksena hyvältä mutta toteutuksen ja potentiaalisten lippu juoksun/ tuomaroiniin kannalta vaikealta.
Varsinaisesti pelimuoto ei ole se ongelma. Motivaatio hyökkäämiseen on tultava pelaajista ja kentistä jotka mahdollistaa sen. Oli esimerkiksi tänä vuonna erikoista huomata nokialla että uudet suojat jotka olisi mahdollistanut agressiivisen painamisen eteen päin ja laitojen kautta vastustajan ahdistamisen jätettiin käyttämättä ja pelattiin vain niitä vanhoja tuttuja jo edellisenä kautena olleita suojia. Nokian kentällä on suojalta suojalle matkaa keskimäärin 5 metriä eli ne todella lähekkäin toisiaan.
Mitä seinäjoen kenttään tulee niin minusta Steelnuts näytti siellä miten hyökkäämällä voitetaan. Ne juoksi suoraan puoleen väliin ja yleensä pudotti toisen laidan heti melkein ensimmäisen 3 minuutin aikana. Eli sielläkin suosi kenttä sitä kuka otti riskin.
Moni puhuu siitä miten joku kenttä oli sellainen että siellä vaan istuttiin. Sellaista kenttää en nähnyt yhtään jokaisella kentällä joku joukkue oli keksinyt sen miten tullaa agressiivisesti, monelle vaan on se häviämisen pelko suurempi kuin voiton nälkä.
Näkisin että itsellä on näkemys noista kentistä aika pitemällä koska seisoin siellä kentällä aina koko turnauksen seuraten eri joukkueiden taktiikoita ja tapaa pelata. Hirvittävän moni puhuu siitä kuinka ei päässyt eteen päin kun joku kohta oli "tukossa" monesti tämä tukossa tarkoitti sitä ettei uskaltanut ottaa sitä riskiä kerkeääkö seuraavalla suojalle.
Miksi Urho pärjäsi on se että siellä on pelaajat joilla on kyky arvioda ehtiikö suojalle vaikka vastustaja kerkeisi reagoida liikkeeseen. Iso-Klla on kokemus pohjaa ja yhteen pelaamis taitoa. SPUlla on tuuri ja maltti ampua vasta kun on niin lähellä että osuu varmasti.
Ymmärrän Kimin turhautumisen istujia kohtaan. Tämä oli se miksi viimevuonna itse potkin uudistusta pisteytykseen joka suosii liputtamista.
Puolustaminen on samalla tavalla yksi taktiikka kuin hyökkääminen mutta pelkkä puolustus peli ei johda kuin keskinkertaiseen tulokseen sillä ei voiteta kierroksia. Puolustamisesta ei päästä mitenkään pois se on fakta.
Pudottamalla Roffia saadaan taas kompensoitua osuma tarkkuutta ja puolustaminen hankaloituu, onko tarkoituksen mukaista siihen en ota kantaa mutta sen se tekee. Se nähtiin jo tänä vuonna kun moni kompensoi tulinopeudella osumistarkkuutta aikasempiin vuosiin....
Mutta minusta ollaan jo päästy paljon eteen päin että mielipiteitä tulee ihmisiltä, SE ON OIKEASTI TÄRKEÄÄ !
Aina hoetaan pelaajilta pelaajille. Minä sanoisin että Metsäliigalta pelaajille
Kummiskin koko Sarjan tehtävä on palvella niitä jotka haluaa pelata ei pelkästään niitä jotka haluaa voittaa. Vaikka voittaminen on keskimääräisesti vitusti hienompaa kuin häviäminen niin olen sitä mieltä että hävitä yrittämällä on hienompaa kuin hävitä piileskelemällä.