Paintball eli värikuula, tuo pieni peliväline joka on antanut lajille nimen. Palloilulajeissa yksi pallo toimii katseenvangitsijana sekä pelin kiinnekohtana, paintballissa se taas on pääasiassa kertakäyttöinen, kentällä yhdessä pelissä tuhatlukuisenakin esiintyvä ja toisinaan epähuomiossa maahan murskattu. Ilman sitä lajin kehitys olisi kuitenkin ollut mahdoton varsinkin kilpapuolella, osumasta jäävä värijälki luo selkeän todisteen osumasta.

Värikuulista puhuttaessa vähänkin jotain paintballista tietävälle tulee heti mieleen tuo .68 kaliiberin, eli noin 17 mm halkaisijaltaan oleva maatuva kuula, joka on täytetty vesiliukoisella ”maalilla.” Maailmaan mahtuu kuitenkin jos jonkinlaista, joten värikuulia on valmistettu ja valmistetaan edelleen myös muitakin kokoja. Osasta niistä voi toki jo vähän kysellä ovatko ne värikuulia ollenkaan, kun joistain ei löydy sisältä väriä ja toisten muoto ei ole pallomainen, mutta käyttötarkoitus on kuitenkin aika samanlainen.

Värikuulien koot

Värikuulia on valmistettu ainakin reilua puolta tusinaa eri kokoa ja valtaosa on edelleen käytössä, vaikkakin vakiokooksi muodostunut .68 kaliiberin kuula on saavuttanut sellaisen aseman, että valtaosa harrastajista ei ole livenä minkään muun koon kuulia koskaan nähnytkään.

Normaalisti tuumina ilmoitetut koot ovat värikuulan halkaisijan ns. nimellismittoja, eli mm. valmistajasta, tuotantoerästä, lämpötilasta ja kosteudesta riippuen kuulan halkaisijat vaihtelevat jonkin verran jopa samasta pussista löytyvissä kuulissa. Esim. jos kuulat jätetään kuumaan auringonpaisteeseen, niin halkaisija voi vaihdella muutaman tunnin sisällä niin paljon että se aiheuttaa kuulien hajoamista piippuun.

Kuulia on kalibereina ja millimetreinä ilmoitettuna valmistettu ainakin seuraavia kokoja:

• .68 – n. 17 mm
• .62 – n. 16 mm
• .60 – n. 15 mm
• .55 – n. 14 mm
• .50 – n. 13 mm
• .43 – n. 11 mm
• .40 – n. 10 mm
• .24 – n. 6 mm

Nykyisin normaalin .68 kaliiberin kuulan hallitseva asema ei ollut alun perin mitenkään automaattinen. Lajin alkuvaiheissa kokeiltiin muitakin kokoja ja esim. värikuula-asevalmistaja Tippmann suunnitteli ensimmäisen täysautomaattisen värikuula-aseen ampumaan .60 kaliiberin kuulia. Isompi kuula kuitenkin otti valta-asemansa paremman kantaman avulla.

Pitkän hiljaiselon jälkeen pienemmät kuulakoot ovat kuitenkin tehneet jonkinlaista paluuta 2010-luvulla. Talousvaikeuksien johdosta on etsitty erilaisia tapoja houkutella uusia mahdollisia pelaajaryhmiä lajin pariin pienempien kuulien ja niiden pienemmän iskuenergian avulla, jolloin kuulan osuma ei kirpaise senkään vertaa kuin isompi versionsa.

Kuulan koko vaikuttaa luonnollisesti sen painoon, tässä joitain pienellä otoksella punnittuja keskipainoja:

• .68 kaliiberin värikuula 3 g/kuulaa
• .68 kaliiberin Atom 6-kumikuula 0,6 g/kuula
• .43 kaliiberin värikuula 0,75 g/kuula
• .43 kaliiberin jauhokuula 1 g/kuula
• 6 mm värikuula 0,14 g/kuula
• First Strike pyrstökuula 3,05 g/kuula
• One2One pyrstökuula 1,78 g/kuula

Sisus

Varsinaisten harrastekäytössä olevien, myrkytöntä ja vesiliukoista väriä sisältävien kuulien lisäksi tarjolla on myös muita vaihtoehtoja täytteelle: jauhoa, väritöntä nestettä sekä sellaisia kuoria, joihin voi laittaa omaan erikoistarkoitukseensa suunnattua nestettä tai muuta tavaraa. Esimerkiksi metsänhoidossa kaadettavien tai säilytettävien puiden merkitsemiseen valmistetaan edelleen myös kuulia, joiden maali nimenomaan ei ole vesiliukoista, jotta merkinnät kestävät säänvaihtelut. Sitten löytyy myös kokonaan kumista tehtyjä kuulia harjoitteluun.

Pallon muotoisista esineistä puhuttaessa on hyvä muistaa, että tilavuus pienee nopeasti halkaisijan pienentyessä. Kun .68 kaliberin kuulan tilavuus on vähän reilut kaksi kuutiosenttimetriä, niin .50 kaliberissa se on alle kuutiosenttimetri ja .40 kaliberissa enää noin puoli kuutiosenttimetriä, joten pienempien kuulien jättämät maaliläiskät ovat reilusti pienempiä ja huomaamattomampia.

Kuulien väriaine voi vaihdella paljonkin. Erityisesti kilpakäyttöön pyritään valmistamaan mahdollisimman huonosti pyyhkiytyvää ja paksua väriä, jotta osuma näkyisi hyvin ja olisi hankala poistaa sääntöjen vastaisesti. Taas esim. sisätiloissa saatetaan käyttää mahdollisimman ohutta ja helposti pyyhkiytyvää väriä, jotta kentän puhtaanapito helpottuisi.

Kuori

Värikuulan kuori voi olla yksi- tai kaksivärinen ja siinä voi olla myös kirjoitusta tai kuvioita. Kuoret muodostuvat kahdesta kalvosta jotka tulevat rullalta yhdistämisen suorittavaan koneeseen, joten esim. tekstiä ei sillä lailla voi asemoida tarkasti, eli jatkuvasti toistuvat kuvio toimiikin parhaiten.

Tavallisten värikuulien kuorien kestävyys voi vaihdella paljon ja sillä on paljon vaikutusta varsinkin lajin kilpapuolella. Herkkä kuula saattaa hajota maahan pudotettaessa muutaman kymmenen sentin korkeudelta, kun taas kova kuula saattaa kestää täydellä voimalla maahan heitettäessä. Värikuula-aseella ammuttaessa varsinkin pidemmälle matkalle vähänkään kovempikuorinen kuula helposti ”bounssaa,” eli ei hajoa osuessaan vastustajaan vaan putoaa maahan ehjänä, jolloin vastustaja saa jatkaa pelaamista.

Kovin helposti hajoava ei kuitenkaan ole aina parempi vaihtoehto, liian herkkä kuula halkeaa sitten helposti jo lippaassa, värikuula-aseen sisällä tai piipussa ammuttaessa, mikä tekee hallaa osumatarkkuudelle tai jopa saattaa jumittaa koko koneiston.

Värikuulan kuoret ja sisus voivat olla aivan erivärisiä. Esimerkiksi kuulassa voi olla keltainen sisus, kuoren toinen puoli voi olla sininen ja toinen vaikkapa vihreä. Tätä mahdollisuutta käytetään jonkin verran kaupallisesti hyväksi siten, että valmistaja myy tietyllä alueella tietyn värisillä kuorilla olevia kuulia vain yhdelle pelikentälle, joka pystyy näin valvomaan helposti, ettei sinne tuoda muualta ostettuja kuulia.

Muoto

Värikuulista kun puhutaan, niin normaali muoto on luonnollisesti pyöreän pallon muotoinen. Tavalliset kuulat valmistetaan siten, että kaksi kalvoa puristetaan yhteen muottien välissä ja niiden sisään lisätään samalla väriaine, joten kuuliin jää aina sauma, jonka tasalaatuisuus onkin merkittävä asia ampumatarkkuudessa.

Eri valmistajien tuliaseiden malliin piipun alta syöttävien lippaiden yleistyessä markkinoille ovat tulleet ei-pallomaiset merkkausvälineet, eli kuulat ovat saaneet peräänsä pyrstön, joka avittaa kuulan lentorataa.

Tuoksu

Värikuuliin ei normaalisti lisätä erikseen hajuun vaikuttavia aineita ja niillä onkin välillä varsinkin pakkauksia avatessa hieman epämiellyttävä ominaistuoksunsa, mutta eri valmistajilla on ainakin ollut tarjolla ainakin piparmintun, omenan ja banaanin tuoksuisia kuulia.

Muita erikoisuuksia

Harjoittelukäyttöön tarkoitettuja kumikuulia on myös päällystetty tarramaisella materiaalilla ja sekä tavallisista että kumikuulista on olemassa myös versioita, jotka hohtavat pimeässä. Nämä versiot antavat varsin mukavan efektin pelattaessa hämärässä, jolloin kuulien lentorata näkyy valojuovien tavoin.

Esimerkkejä erilaisista kuulista

.68 kaliiberin värikuulat

.68 kaliiberin tavallinen värikuula on se, mihin kaikkia muita kuulia paintballissa verrataan. Sen selkeänä etuna on kantama, johon pienemmät kuulat eivät pääse ja taas pyrstökuuliin verrattuna hinta. Menekkinsä vuoksi se lienee kaikkien kuulanvalmistajien valikoimissa, mitä ei voi muiden kokoisista kuulista sanoa. Tarjolla on lukuisia eri värejä niin kuoren kuin sisällönkin suhteen.

.68 kaliiberin kuulan lento-ominaisuuksien lisäksi sen asemaa suojaavat myös jo kaikki olemassa olevat, nimenomaan sen käyttöön suunnitellut varusteet. Pienempiin kuuliin siirtyminen vaatisi joko vanhojen värikuula-aseiden muuttamista tai kokonaan uusien ostamista, sekä myös oheistuotteiden (esim. piipunputsarit) vaihtamista sopivan kokoisiin, joten sen asema lienee taattu kauas tulevaisuuteen.

.50 kaliiberin värikuulat

.50 kaliiberin kuula lienee nykyisin aktiivikäytössä olevista kokoluokista eniten käytetty .68 kaliiberin jälkeen. Niiden tulemista ovat avittaneet erityisesti JT:n Splatmaster-sarjan nuorille pelaajille suunnatut kevytrakenteiset värikuula-aseet, joiden lähtönopeus on reilusti alempana isoilla kuulilla normaalisti käytettävistä. Näin kuulan osuma ei juuri tunnu ja pelaaminen käy luontevasti myös nuorilta ja toive onkin, että se toimisi myöhemmin astinlautana normaalikokoisten värikuulien maailmaan.

Heikompitehoisten värikuula-aseiden lisäksi .50 kaliiberin kuulille on tarjolla myös normaalinopeuksilla toimivia pelivälineitä sekä muutossarjoja, joilla .68 kaliiberin kuulia käyttävän mutkan saa toimimaan pienemmillä palloilla.

Vaikka käytettäisiinkin normaaleja lähtönopeuksia, kuulan pienemmän painon johdosta .50 kuulien lentorata jää lyhyemmäksi kuin isommilla kuulilla, joten ne ovat omiaan tarjoamaan pelaamista vähemmän intensiivisessä ympäristössä.

.43 kaliiberin eli 11 mm kuulat

Pienemmän kuulan etuna on erityisesti viranomaisharjoitteluun valmistettavien välineitten saaminen vastaamaan paremmin. Toisin kuin enemmän tilaa vaativissa .68 kaliberin kuulissa, saadaan pienemmällä kuulalla esim. lippaat näyttämään ja tuntumaan harjoittelussa aidommilta. Huonona puolena on sitten kuulien lentoradan lyhentyminen, joten käyttö soveltuu parhaiten harjoitteluun erittäin lyhyillä matkoilla.

Mutkavalmistaja Kingmann käyttää yleisesti .43 kaliiberin kuulistaan kokonimitystä ”11 mm,” erityisesti Kingman Training-brändissään. Nimiero lienee valmistajan tapa huolehtia siitä, että varusteiden myynnin jälkeen löytyy myös markkinoita kuulille.

.43 kaliiberin kuulilla on myös tarjolla eräänlaisia ”hylsyjä.” Niitä käyttävät niille erikseen suunnitellut värikuula-aseet. Kuulat ladataan hylsyjen sisään ja hylsyt jousitoimiseen lippaaseen samaan tyyliin kuin normaalit luodit. Tämä tarjoaa viranomaisharjoitteluun lyhyille välimatkoille välineet, joista lentää laukaisun jälkeen hylsy samaan tyyliin kuin tulisaseista. Hylsyn etuna on myös se, että se varmistaa kuulan olevan kunnolla paikallaan piipun takana, ennen kuin ase voi laueta, estäen näin liikkua osia murskaamasta vasta puoliksi paikalleen ehtinyttä kuulaa.

.43 kaliiberin kuulia käytetään myös erilaisten kannettavien kranaatinheittimien panoksina, jolloin niitä ladataan yhteen kranaattiin esim. neljä kappaletta. Kranaatti itsessään ei lennä mihinkään, vaan kuulat lähtevät siitä sitten eteenpäin yhtä aikaa luoden jonkinmoista fiilistä kranaatista.

6 mm värikuulat

Pienimmät värikuulat tunnetaan lähinnä 6 mm kuulan nimellä, johtuen siitä että vastaavista airsoft-ilma-aseiden muovikuulista puhutaan aina millimetreissä. Nämä kuulat on siis suunnattu vaihtoehdoksi airsoftaajille, mutta käyttö ei ole tainnut ikinä tulla kovin suosituksi.

Jos värikuulapelaaja toivoo että kuulat eivät hajoaisi piippuun, niin airsoft-puolella toive lienee sitäkin suurempi. Koska airsoft-välineissä normaalisti käytettävät muovikuulat eivät käytännössä juuri hajoa piippuun eikä niitä ole oikein nopeasti avattavaksi suunniteltu, niin värikuulan kanssa näin sattuessa sotkun putsaaminen on varmaan jokseenkin vaivalloista puuhaa.

Jauhokuulat - Powder Balls

Jauhokuulat on nimensä mukaisesti valmistettu jonkinmoisesta jauhosta, joka kuulan hajotessa leviää pieneksi pilveksi. Jauhokuulien pinta on golf-pallojen tyyliin pienillä kuopilla.

Jauhokuulia valmistetaan ainakin .68 ja .43 kaliiberin koossa. Ne on suunnattu sellaiseen käyttöön, jossa väriä sisältävien kuulien käyttö olisi mahdotonta niiden aiheuttaman sotkun vuoksi, esimerkiksi armeijan tai viranomaisten harjoitellessa julkisissa rakennuksissa, mutta niitä myydään myös harrastekäyttöön.

Jauhosisällön vuoksi kuulilla on myös muita normikuulista poikkeavia ominaisuuksia: ne eivät kärsi kuljetuksessa kolhuista tai lämpötilamuutoksista yhtä helposti ja säilytysaika pitenee myös.

Piipun alta lippaasta syöttäviä pelivälineitä (magfed) käyttäville pelaajille jauhokuulat ovat myös mielenkiintoinen vaihtoehto, koska kuulat eivät sillä lailla kärsi lippaiden jousien aiheuttamasta rasituksesta vaikka joutuisivatkin odottamaan käyttöä pidempään.

Värittömät ja vesikuulat

Samoin kuin jauhokuulat, vedellä tai värittömällä nesteellä täytetyt kuulat sopivat käyttöön siellä missä normaalien värikuulien aiheuttama sotku olisi ongelmallinen, eli viranomaisharjoittelussa.

Värittömien kuulien avulla myös harrastajille on avautunut ulkomailla mahdollisuuksia pelata esim. armeijan harjoitusalueilla joilla ei normaalisti käytetä värikuulia, jolloin alueen jälkisiivous ei tuota ongelmia.

Kuvassa näkyvien vesikuulien kuulanpuolikkaita voi täyttää myös muilla aineilla, esim. rikkakasvien torjunta-aineilla ja eri valmisteilla elokuvien erikoistehosteisiin, esim. simuloimaan luodiniskemiä.

Pyrstölliset kuulat

Värikuulan lentoradan pidentäminen on ollut monella mielessä lajin alkuajoista asti, mutta pyrstökuulat ovat ensimmäinen toimiva kaupallinen ratkaisu, joka perustuu kuulan muotoon. Perinteisen kuulan muodon sijaan niillä on lentorataa avittava pyrstö, jonka pinnassa on eviä.

Pyrstöllisiä kuulia ammutaan samankokoisilla piipuilla kuin normaaleja .68 kaliberin kuulia. Muotonsa vuoksi niitä ei voi kuitenkaan syöttää piippuun tavallisella värikuula-aseen päälle sijoitetulla lippaalla sen syöttöputken kautta, vaan ne pitää joko työntää piippuun etu- tai takakautta yksi kerrallaan, tai mieluummin käyttää erillisiä jousitoimisia lippaita.

First Strike

First Strike-kuulat tulivat pyrstökuulista ensimmäisinä kuluttajamarkkinoilla. Maalia sisältävä osuus First Strikessa on suunnilleen puolipallon muotoinen, eli kuulaosan pohja on tasainen.

FS-kuulat ovat tavallaan harrastekäyttöön tehty johdannainen viranomaiskäyttöön suunnitelluista saman muotoisista, mutta huomattavasti painavammista mellakantorjuntaan käyttävistä kuulista.

One2One-kuulat

One2One-kuulat ovat äkkiseltään ulkomuodoltaan hyvin lähellä First Strike-kuulia. Niissä väriaine kuitenkin toimitetaan ”aidossa” värikuulassa, eli pyrstön sisällä on .50 kaliberin tavallinen värikuula. Ne ovat myös huomattavasti kevyempiä kuin FS-kuulat.

Kumikuulat

Kumiset kuulat tarjoavat vaihtoehtoa tavallisten värikuulien kertakäyttöisyydelle, eli ne ovat kovemmasta ostohinnasta huolimatta pitkässä juoksussa edullisia uudelleen ja uudelleen ammuttavina. Huonona puolena on sitten se, ettei osumasta jää värijälkeä ja osuma on kovempi, joten lähtönopeudet säädetään usein värikuuliin verrattuna alemmaksi.

Kumikuulilla pelaaminen on sikäli erilaista, että ajoittain niitä pitää kerätä kentältä pois ja tietysti pelit keskeyttää siksi ajaksi, mutta vapautuminen normaalien kuulien kulutukseen olennaisesti kuuluvasta pallolaskusta on varsinkin ensimmäisillä pelikerroilla mainio fiilis.

Vaikkei kumikuulien lentorata aivan vastaakaan tavallisia värikuulia, niin erityisesti paljon treenaaville kilpapelaajille ne antavat mahdollisuuden harjoitella tiettyjä osa-alueita peleissä loputtomalla määrällä toistoja.

Katoamisvaarasta johtuen kumikuulia käytetään pääasiassa sisätiloissa sekä joillain erittäin hyvin suojatuilla ulkokentillä. Vaikka kumia ovatkin, niin kuulat voivat vaurioitua osuessaan koviin pintoihin, joten niitä käyttävät kentät pyrkivät pehmustamaan ongelmalliset kohdat esim. hallien rakenteissa. Ilmatäytteiset suojat ovat tämän vuoksi normaali valinta kumikuulia käyttäville kentille ja pelialueet pyritään verkottamaan joka puolelta siten, että verkkoihin osuessaankaan kuulat eivät pääse osumaan mihinkään rakenteisiin niiden takana verkon antaessa vähän periksi.

Kumikuulien käytössä ongelmana ovat myös joskus syötön jumiutuminen, koska niiden pinta on erilainen kuin tavallisilla kuulilla ja lattialta kerättynä ne väkisinkin keräävät jonkin verran likaa mukaansa. Jotkut lipasvalmistajat ovat huomioineet tämän ja julkaisseet erilaisia kumikuulien käyttöä helpottavia osia ja sähkölippaiden säätöohjeita, mutta kumikuulien ajoittainen puhdistus/pesu ei kuitenkaan ole välttämättä mikään huono idea.

Atom 6 -kumikuulat

Kaikenlaisia kuulia sitä on tullut värikuula-aseista ulos ammuttua, mutta kieltämättä amerikkalaisen Atomic Pickle Industriesin markkinoille tuomat Atom 6 -kuulat ovat joukossa varsinainen erikoisuus. Tai virallinen nimi taitaa olla ”Atom 6 Projectile” eli projektiili, ihan perinteisiä kuuliahan nämä eivät tosiaan ole. Atom 6:t ovat kumisia, vähän salibandypallon näköisiä onttoja kuulia, mutta reiät ovat suhteessa huomattavasti isompia, niitä voisi melkein sanoa kuulan kehikoiksi .

Atom 6:t on tarkoitettu sisäkäyttöön lyhyellä matkalla ammuttaviksi. Ne ovat suhteessa hyvin kevyitä ja joustavat myös huomattavasti enemmän kuin perinteiset kumikuulat.

Lue lisää Atom 6-kuulista täältä

Target balls eli tarrakuulat

Target ballsit ovat kumikuulia, jotka on päällystetty tarrakankaalla. Ne on ideoitu tarkkuusammuntakäyttöön. Harjoittelu tapahtuu ampumalla maaleihin, joissa on tarrakankaan vastakappaletta, jolloin kuula pienellä onnella jää kiinni. Kun kuula poikkeaa normaalista värikuulasta sekä painonsa että pintamateriaalin puolesta, on harjoittelun mielekkyys tietysti vähän niin ja näin, mutta onhan tarrakuulissa kieltämättä semmoista erikoisuuden tuomaa mielenkiintoa.

Ampumataulujen lisäksi tarrakuulille on myös tarjolla liivejä, joihin kuulat tarttuvat ammuttaessa. Liivit on suunnattu lähinnä viranomaisten harjoituskäyttöön sellaisiin paikkoihin, joissa ei voi normaaleja värikuulia tai jauhokuulia käyttää niiden aiheuttaman sotkun vuoksi.

Tästä takaisin Mitä on paintball?-sivulle