HUOM! Artikkelin kirjoittamisen jälkeen pullojen leimausvälissä on tapahtunut muutoksia, lisäinfoa täältä:

=> https://paintball.fi/kimmo-kainulainen/uutiset/718/komposiittipullojen-leimausvali-pitenee

Aktiivisen pelikauden alkupää on jo hyvässä vauhdissa, joten hetki on hyvä tarkistaa että pelivälineistä se pelipullo on ns. ”leimoissa,” eli tarpeelliset tarkistukset suoritettuna ajallaan, ettei tule yllätystä kesken kauden. Nykyisin peinttikaupat myyvät ns. pii-leimalla varustettuja komposiittipulloja, joiden katsastus onnistuu samoin kuin esim. sukelluspulloissa, eli todennäköisesti lähimmässä sammutinhuollossa ympäri Suomea tai sitten sen kaupan kautta josta pullokin on hankittu. Jos kyseinen liike ei itse suorita koeponnistuksia, niin pullojen lähettäminen edelleen oikeaan paikkaan luonnistunee. Jos ei, niin leimat saa sitten viimeistään kuntoon postittamalla pullon sellaiseen firmaan jossa palvelu pelaa. Pullon katsastaminen ei siis ole mitenkään monimutkainen asia, eikä sen pitäisi olla ongelma.

Jonkinlainen salaperäisyys leimaukseen juontunee siltä ajalta kun Suomessa yleisesti käytettiin amerikkalaisilla leimoilla varustettuja paineilmapulloja (nk. DOT-leima, Department of Transportation eli amerikkalainen liikenneministeriö, jonka alaisuuteen asiat sillä puolen Atlanttia kuuluvat), joita ei oikein Suomessa saa leimattua (taitaa poikkeuksiakin tosin löytyä). Nykyisillä "pii-pulloilla" tätä ongelmaa ei ole, mutta tietoa taitaa kuitenkin olla liian vähän ja jotkut pelaajat pyrkivätkin vaihtamaan pullonsa uuteen mieluummin kuin vaivautuisivat katsastamaan sen. Tähän ei kuitenkaan pitäisi olla tarvetta ja nykyään yhä useammilla pii-leimaisilla pulloilla onkin jo tulossa toinen katsastusaika vastaan.

Tarkastuksessa pullon kunto tarkastetaan sekä päältä että sisältä ja sille suoritetaan koeponnistus, jossa paine nostetaan puolitoistakertaiseksi normaaliin käyttöpaineeseen nähden, eli 450 bariin 300 barin pullossa ja 300 bariin 200 barin pullossa. Koeponnistuksesta läpi päästäkseen ei riitä että pullo säilyy ehjänä, vaan se saa laajentua vain tietyn määrän, jota tarkkaillaan upottamalla säiliö vesiastiaan testin ajaksi.

Jos pullo taas ei mene läpi tarkastuksesta, niin se tullee takaisin siisti reikä porattuna kylkeen. Ikävä juttu omistajalle tietysti, mutta toisaalta paljon parempi kuin niin että se pullo menee roskiin kuin että se joskus pettäisi pelin aikana kainalossa ollessaan tai täytön yhteydessä.

Luonnollisestikin katsastus kertoo pullon kunnon vain tarkistushetkellä, joten omistajan pitää olla tarkkana aina käyttäessään pulloa. Jos komposiittipullon pintaan tulee mitään vaurioita, niin kannattaa välittömästä lopettaa pullon käyttö ja toimittaa se tarkastettavaksi.

Katsastuksen hinnat vaihtelevat tietysti paikasta riippuen, mutta kyse on kuitenkin muutamasta kymmenestä eurosta, eli lajin muuhun kulutukseen nähden kyse ei ole kovin isosta summasta.

Yläpuolella olevassa kuvassa pullo ennen ja jälkeen katsastuksen. Metallipulloissa tarkistusleima stanssataan (eli käytännössä pullon kylkeen lyödään tarvittavat merkinnät), mutta kuvan mukaisissa komposiittipulloissa (eli peinttipiireissä "kevlareissa") tämä ei oikein käy päinsä koska pinta vahingoittuisi, joten tarkistuksesta kertova levy kiinnitetään ohuen kalvon alle.

Levyyn on merkitty tarkastuksen tehnyt yritys, katsastuksen vuosi ja kuukausi, josta leimaus on voimassa kolme vuotta eteenpäin, kun kyseessä on komposiittipullo. Metallipulloissa katsastusväli on pidempi.

Tässä pullossa katsastuksessa lisätyn levyn yläpuolella näkyvä vuosiluku 2003/06 tarkoittaa pullon valmistusvuotta ja kuukautta. Pulloa kaupasta ostaessaan tämäkin kannattaa tarkistaa, tarkistus tulee nimenomaan vastaan valmistushetkestä eikä ostopäivästä, joten "uusikin" pullo voi vaatia koeponnistuksen jo esim. vuoden päästä jos on lojunut varastoissa pitkään.

Huom. Pullon kyljessä ylempänä näkyvä FIN ei tarkoita Suomea, vaan kertoo pullon käyttöiän päättymisvuoden ja -kuukauden, tässä tapauksessa siis toukokuu vuonna 2018. "Normaalin" komposiittipullon käyttöikä on siis maksimissaan 15 vuotta vaikka pullo olisi senkin jälkeen edelleen kunnossa. Joidenkin valmistajien komposiittipullojen käyttöikä voi olla lyhyempi, mm. erilaisten kevyempien rakenteellisten ratkaisujen vuoksi, joten sekin kannattaa tarkistaa ennen pullon ostoa, ettei tule sitten ikäviä yllätyksiä.

HUOM. Tiedot voivat olla eri valmistajien pullojen etiketeissä merkittynä hieman eri lailla, eli kannattaa lukea ajatuksella. Jotkin valmistajat myös hyväksyttävät pullonsa käytettäviksi sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, eli niistä saattaa löytyä sekä pii- että DOT-leimat.

Monille peinttaajille sukelluspulloistakin tuttu pullon kaulan lähelle liimattu tarra toimii muistinvirkistäjänä, joka on helppo vilkaista täytettäessä. Jos vuosi on jo täynnä, niin kuukautta voi sitten tarkistaa levystä. Tarraa ei valitettavasti ole pullossa siinä vaiheessa kun sen uutena ostaa, mikä helpottaisikin välittömästi epätietoisuutta seuraavasta katsastuksesta.

Alla olevassa videossa käydään läpi jenkkimallin katsastusprosessi, eli eroja kotimaan systeemeihin saattaa olla jonkin verran, mutta ainakin siitä saa ideaa mitä pulloille tehdään.

Tästä takaisin Mitä on paintball?-sivulle