Potentiaalisen uuden sarjatason rakentaminen on positiivisella tavalla herätellyt talvitaukoa viettävää suomalaisen paintballin kisaväkeä. Kommentoinnista päätellen lajin kisapuolen potentiaalinen uusi nousu koetaan erittäin tärkeäksi eri puolilla maata, mikä lupaa hyvää. Jokainen katsoo tietysti asiaa vähän omalta kantiltaan, joten vetoa on eri suuntiin siitä miten asioita pitäisi tehdä.

Tavoite

Päällimmäinen tavoite kuitenkin lienee kaikilla se, että saataisiin kilpatoimintaan mukaan uusia pelaajia ja joukkueita. Kisaamisen pitäisi olla myös mielekästä siten, että he olisivat mukana myös seuraavalla kaudella ja siitä eteenpäin.

Isona ongelmana on myös se, ettei kukaan taida tietää saadaanko tänä vuonna mukaan ainuttakaan täysin uutta tiimiä. Tärkeää olisi kuitenkin se, että pyrittäisiin antamaan kaikille osallistujille niin tasavertaiset mahdollisuudet pärjätä kuin mahdollista, tietäen ne ongelmat mihin uudet joukkueet usein törmäävät. (Uusilla joukkueille tarkoitetaan tässä sellaisia tiimejä, joilla ei ole yhteyttä jo olemassa oleviin seuroihin.)

Keskustelusta (tsekkaa ainakin täältä, täältä ja täältä) nousevat päällimmäisiksi muutamat asiat, tässä vähän mietintää:

Kokeneemmat pelaajat

Kokeneemman avun salliminen tiimeille esim. yhden pelaajan muodossa todennäköisesti mahdollistaisi useamman joukkueen osallistumisen kaudelle 2023, joten sillä lailla se on positiivinen idea.  Kysymys tietty on, miten se sitten vaikuttaa seuraavalle vuodelle? Jos kärkipaikat menevät järjestään niille joukkueille, joilla on kokeneempi pelaaja mukana, niin miten se vaikuttaa muiden innokkuuteen jatkaa pelaamista?

Kokeneemman pelaajan salliminen tarpeeksi voimakkain rajoituksin siten, että se todella vaikuttaa pelaamiseen, voisi avittaa tilannetta. Esim. jos tämä peluri pelaisi vain mekaanisella mutkalla ja selkeästi vähemmillä palloilla, niin se jo pistäisi miettimään asiaa. Samoin se, minkälaisella kokemuksella kakkoseen ylipäätään pääsee pelaamaan, esim. liigassa pelanneiden sulkeminen pois?

Monierä vs yksieräiset ottelut

Yksieräisten pelien pelaaminen monierään nähden helpottaisi uusien joukkueiden pärjäämistä. Loukkaantumiset poislukien, yksieräisillä peleillä neljälläkin pelaajalla pystyy osallistumaan ollen kilpailukykyinen (jos sarja siis neljällä kenttäpelaajalla). Monierässä vaihtopelaajien ja/tai huoltajien puuttuminen pitistä sitten antaa etua isompien seurojen tiimeille, joilla riittää väkeä avittamaan.

Yksittäisissä peleissä toki menetetään se hektisyys jonka monierä tuo tullessaan, joten pitää miettiä mitä pidetään tärkeämpänä. Haluttaessa tiimejä voidaan kuitenkin pelauttaa vastakkain päivän mittaan useamman kerran yksieräisinä peleinä. Se tuo kuitenkin samanlaista fiilistä kuin monierässä, eli vastustajan edellisen erän tekemisiin voi reagoida seuraavassa pelissä samaan tyyliin kuin monierässäkin tehdään.

Järjestelypuolella yksieräiset pelit helpottavat siten, että tulostaulua ei tarvita, joten sarjan järjestelykulut olisivat myös edullisemmat.

Kuulamäärä ja muut rajoitukset

Kulupuolella kakkosdivisioonan kohdalla mennään aika samoissa kuin muissakin sarjoissa, lähinnä siihen voi vaikuttaa osallistumismaksun tason kautta ja jonkin verran kuularajoituksella, joka voisi olla pienempi kuin ylemmissä sarjoissa. Rahaa kuitenkin kuluu harrastamisessa, ilmaista tästä ei oikein pystytä tekemään.

Nk. Classic-sääntöjen mukaiset värikuula-aseet (joko mekaaninen mutka tai sähkömutka rajoitettuna 5,5 kuulan tulinopeuteen) ovat myös yksi vaihtoehto, mutta niiden vaikutus aloittelijoiden kannalta on jo ensimmäisen kauden mittaiselta ajalta katsottuna aika mitätön, kyllähän kaikki tottuvat rampilla ampumiseen. Eikä sitäkään kannata väheksyä, että kyllähän se kieltämättä on kivempaa ampua nopeampaa sarjaa .

Pelaajamääräksi näyttäisi suunnitellun neljän kenttäpelaajan joukkueita, joka tietysti on helpompi saada kasaan kuin viisi. Tokihan joukkueet joka tapauksessa pyrkinevät aina saamaan kasaan enemmän väkeä, mutta neljällä saataneen enemmän joukkueita mukaan, ilman että pelaaminen on paljoa erilaisempaa kuin sitten potentiaalisesti ykkösdivisioonaan noustessa.  

Layoutin ennakkotreenaaminen?

Yksi vähän hankalammin järjesteltävä asia on treenaamiseen vaikuttava kenttälayouttien ennakkojulkaiseminen aloittelijoiden kannalta. Tässä vaiheessa ei ole tiedossa minkälaisilla varoajoilla kotimaan sarjojen layoutit julkaistaan, ulkomailla NXL on tehnyt päätöksen että ne tulevat puolitoista viikkoa ennen turnauksia entisen kahden ja puolen viikon sijaan. Kotimaassa leiskat ovat joskus olleet tiedossa jo kuukausia ennen, mikä on tehnyt treenaamisesta viime vuosina aika puhtaasti pelkkää seuraavan turnauksen alustan hieromista jopa kyllästymiseen asti.

Aloittelevien tiimien kannalta asiaa kannattaa miettiä, erityisesti niillä joilla ei ole omaa kenttää viimeisimmällä suojilla. Pelitilanteiden treenaaminen onnistuu vähemmilläkin suojilla, joten mikä olisi fiksua? Isompien organisaatioiden kakkosdivarijoukkueiden pelaajat ovat todennäköisimmin mukana seuransa harjoituksissa, joten jos layoutit ovat reilusti ennakkoon tiedossa, niin kyllähän se hankaloittaa uusien tiimien toimintaa.

Koska 2. divisioonan turnaukset järjestetään samoina viikonloppuina ykkösen ja liigan kanssa, niin vaihtoehdoiksi jäänevät ne, että kakkonen pelaa samalla leiskalla kuin muutkin ja saa sen tietoonsa samaan aikaan kuin muutkin, tai sitten se, että layouttia muutettaisiin sunnuntaiaamuna ennen 2. divisioonan aloittamista.

Päätöksiä

Uutta kautta nuijitaan kasaan liiton kokouksessa helmi-/maaliskuun vaihteessa, joten asioista kannattaa edelleen keskustella ja tuoda uusiakin näkökulmia esiin.

Iso juttu olisi saada kasaan tarpeeksi suuri määrä joukkueita, jotta kakkosdivisioonan järjestäminen on mielekästä, joten nyt kannattaa tehdä töitä niin uusien sisarjoukkueiden kasaamisessa kuin myös kannustaa aivan uusien tiimien perustamisessa.