Tämän vuoden Suurpelin pelisysteemi toimi mainiosti uudelleen, joten sillä varmaan pääosin mennään eteenpäin toinenkin vuosi. Nykyisenlaisessa kolmen joukkueen jokainen puolustaa vuorollaan –pelitysteemissä on kuitenkin se tuttu ongelma, että siinä osa pelaajista saattaa jättää kolmannen erän pelaamatta.
Suurpelissä pisteet eivät toki ole pääasiassa, mutta ne vaikuttavat kuitenkin pelaamiseen siinä mielessä, että yhdellä joukkueella ei ole enää voitonmahdollisuuksia kun kolmas erä alkaa, vaan tämä tiimi taistelee enää kakkos- ja kolmospaikasta. Tämä johtuu siitä että hyökkäävät joukkueet saavat erästä samat pisteet, joten jo tappiolla oleva tiimi ei voi enää tavoittaa toista, mikä voi johtaa motivaatio-ongelmiin ja pelin lopettamiseen kesken. Isossa porukassa toki jokunen pelaaja saattaa väsähtää jo ensimmäisen eränkin jälkeen, mutta näille ei sillä lailla voi mitään ja heidän kohdallaan ei taida pelimenestyksellä olla merkitystä.
Pelin pitäminen mielenkiintoisena aivan loppuun saakka kaikille olisi koko tapahtumalle hyväksi, joten pisteytystä voisi koettaa kehittää sellaiseen suuntaan että kentällä pysyminen olisi mielekästä.
Sivutehtäviä?
Joinain vuosina aiemmin on käytetty nk. sivutehtäviä tekemään pieniä eroja tiimien välille, joita suorittamalla joukkueet ovat saaneet jokusen pisteen.
Sivutehtävissä on kuitenkin se ongelma, että jos niistä saisi niin isoja pisteitä että ne oikeasti vaikuttaisivat lopputulokseen, niin ne muuttaisivat peliä aika tavalla. Jos vain kyseisen tehtävän suorittava hyökkäysvuoron joukkue saisi siitä pisteitä, niin tappiolla olevan tiimin voisi kannattaa unohtaa varsinainen hyökkäys ja pyrkiä vain sivutehtävien suorittamiseen. Tämä sitten sotkisi voimasuhteita pahastikin verrattuna aiempiin eriin. Eli silloin kolmannessa erässä pelattaisiinkin ihan jotain muuta peliä kuin kahdessa aiemmassa.
Lisäksi sivutehtävät ovat vähän kuin turhaa sivuhälinää isojen pelaajamassojen liikkeille, jotka ovat kuitenkin Suurpelin pääasia. Pienemmät tehtävät myös syövät tuomarivoimaa valvomaan sellaisia asioita, joista vain hyvin pieni osa pelaajista näkee ja pääsee kokemaan, eli sillä lailla ne ovat enemmän häiriöksi pääasian rinnalla.
Pisteet piiloon?
Sivutehtävien sijaan tätä ongelmaa vastaan voisi kamppailla siten, että pistetilanne pidettäisiin pelaajilta piilossa ennen kuin peli on ohi. Tietysti jos peli kulkee jollain joukkueella erittäin hyvin tai toisella huonosti, niin totta kai pelaajilla on yleinen idea missä pisteissä mennään, mutta nykyiseen nähden varmuutta asiasta ei olisi.
Tämän voisi saavuttaa siten, että hyökkäysvuorossa olevat saisivat pisteitä samaan tyyliin kuin aiemminkin, eli mitä enemmän lippuja valtaat, niin saat enemmän pisteitä, esim. jokaisesta lipusta 10 pistettä. Yhdeksällä lipulla täysi kierros olisi silloin 90 pistettä ja kierroksia voisi tietysti pyrkiä puskemaan enemmänkin.
Puolustusvuorosta saisi pisteitä myös, mutta nämä pidettäisiin salaisina seuraavasti:
Tämä toimisi niin, että ennen koko pelin alkua kaikki komentajat antaisivat päätuomarille suljetun kirjekuoren, johon merkkaisivat yhden lipun numeron, jonka ajattelevat että oma joukkue pystyy pitämään omalla puolustusvuorollaan.
Puolustaja saisi tästä lipusta pisteitä sen mukaan kuinka vaikea sitä on puolustaa. Esim. ykköslipusta (jos onnistuu sen pitämään) 180 pistettä, kakkoslipusta 170 pistettä, kolmoslipusta 160 pistettä jne. Näin jos komentaja luottaa tiimiinsä ja ajattelee että kakkoslippu pysyy koko erän hallussa, hän merkkaa sen. Jos tämä valittu lippu menetetään kerran, niin puolustaja saa siitä puolet pisteistä. Jos se menetetään toistamiseen (eli hyökkääjä pääsee toista kierrosta eteenpäin), niin pisteitä ei tule lainkaan. Eli komentaja voi ottaa riskiä valitsemalla etummaisista lipuista tai vaihtoehtoisesti valita varmempia, mutta pienempiä pisteitä takimmaisista lipuista.
Pääpointtina on se, että nämä puolustusvuoron valinnat pysyvät salaisina kunnes peli on ohi. Pelin jälkeen päätuomari ja pistetuomari sitten avaavat kuoret ja laskevat lopulliset pisteet, tai ne voitaisiin avata vasta palkintojenjaossakin.
Näin tarkka pistetilanne ei olisi pelaajien tiedossa, joten ennen kolmatta erää luovuttaminen ei olisi mielekästä, kun voitonmahdollisuus on edelleen olemassa kaikille joukkueille. Tämä olisi hyväksi kaikkien pelaajien peli-ilon kannalta ja peli ratkeaisi kuitenkin puhtaasti sen mukaan miten joukkueet kentällä pärjäävät.
Tasapelit
Tämäntyyppisessä pistesysteemissä (joka ei perustu lippujen valtausten minuutteihin) tasapisteiden mahdollisuus on suurempi kuin nykyisin, joten tasatilanteiden ratkaisijana voisi pitää esim. sitä kuinka monta minuuttia kukin joukkue onnistui pitämään ensimmäistä lippua hallussaan omalla puolustusvuorollaan. Tai jos se nyt sattuisi menemään tasan, niin toisen lipun hallussapitoaika jne. Jos ensimmäistäkään lippua ei saataisi vallatuksi niin ratkaisu komentajien 1 vs 1 –pelillä sitten 
.
Tässä mainitut pistemäärät luonnollisesti muuteltavissa suuntaan tai toiseen miten halutaan painottaa puolustuskierroksen merkitystä, eli esim. olisiko täydellisesti onnistunut puolustus samanarvoinen kuin yksi tai kaksi kierrosta edennyt hyökkäys? Perusidea olisi se, että osa pisteistä olisi piilossa pelaajilta, jolloin loppuun saakka pelaaminen olisi mielekästä.
--
Paintball.fi
Päijät-Hämeen Paintball ry
