Ensimmäiseen tapahtumaan noin kuukausi aikaa.
18.5. - Mannerheimin nuoruusvuodet : Venäjän-Japanin sota 1904-05
Tule mukaan nuoren Mannerheimin tiedusteluretkille Japanin armeijan selustaan!
Mannerheimin sotilasuran edistymistä haittasi yleisesikuntaupseerin koulutuksen puute, eikä useista hakemuksista huolimatta häntä ollut otettu kyseiseen kouluun. Hän toivoi aikaa parempaa, niin sota syttyikin. Kompensoidakseen sopivan koulutuksen puutetta Mannerheim, vuonna 1904 ratsumestarin arvoisena, tarjoutui vapaaehtoisena Kaukoidässä syttyneeseen Venäjän-Japanin sotaan. Lokakuussa 1904 Mannerheim siirrettiin everstiluutnantiksi ylennettynä 52. Njezinskin rakuunarykmentin johtoon. Joulukuussa Mannerheim osallistui vapaaehtoisena kenraaliluutnantti Pavel Mistsenkon tekemään suureen tiedustelu- ja taisteluretkeen ennen varsinaisia Sandepun taisteluiden alkamista. Tulikasteensa Mannerheim sai 23. joulukuuta. Yingkouhin suuntautuneen hyökkäyksen jälkeen retkikunta palasi takaisin venäläisten linjoille ja liittyi jalkaväen kenraali Aleksei Kuropatkinin johtamaan, noin 320000 miehen vahvuiseen joukkoon, joka hyökkäsi Sandepun kaupunkia vastaan. Varsinainen Sandepun taistelu alkoi 25. tammikuuta 1905. Olosuhteet talvihyökkäyksessä olivat vaikeat. Pakkasta oli ajoittain jopa -25 astetta ja 5 päivää kestäneiden taisteluiden aikana raju lumipyry laski näkyvyyttä voimakkaasti. Heikkotasoiset kartat ja sekaannukset sekä ristiriidat komentoketjussa haittasivat venäläisiä. Sitkeästi puolustautuvat, mutta selkeästi alivoimaiset japanilaiset onnistuivat valtaamaan takaisin menettämänsä asemat ja viiden päivän taisteluiden jälkeen venäläiset perääntyivät. Kumpikaan osapuoli ei saanut taistelussa merkittävää voittoa. Taisteluun osallistuneista noin puolesta miljoonasta miehestä arviolta 20000 kuoli tappioiden jakaantuessa tasaisesti molemmille puolille.
18.-26. helmikuuta 1905 Mannerheim suoritti pitkän, jopa 400 km päähän ulottuvan tiedusteluretken Mongolian rajalle tarkoituksena selvittää japanilaisten mahdollista koukkausta venäläisten sivustaan. Tiedustelupartio koitti tuhota rautatiesillan, mutta räjähteiden vähäisen määrän takia silta vain vaurioitui. Mannerheimin kääntyessä paluumatkalle, oli aloite sodassa siirtynyt japanilaisille ja Japanin joukkojen komentaja sotamarsalkka Oyama Iwao aloitti noin neljännesmiljoonan miehen voimin (käytännössä Japanin koko armeija reservit mukaan lukien) hyökkäyksen yli 150 km levyisellä rintamalla venäläisten pitkäksi ja ohueksi levinnyttä linjaa vastaan. Paluumatkallaan Mannerheimin partio yllättäen keskellä japanilaisten hyökkäystä ja joutui taistelemaan rajusti päästäkseen takaisin omille linjoille. Erityisen vaikeaksi Mannerheimille tilanteen teki korvatulehduksesta johtuva 40 asteen kuume samalla kun hän johti joukkojaan kovissa tykistökeskityksissä ja rintamataisteluissa. Alivoimaiset japanilaiset aiheuttivat kovia tappioita venäläisille, jotka joutuivat perääntymään 6. maaliskuuta estääkseen rintaman romahtamisen.
Toukokuun lopussa käytiin merkittävä Tsushiman meritaistelu, jossa Japanin laivasto voitti ja käytännössä tuhosi Venäjän laivaston. Tämän seurauksena Japani ensimmäisenä aasialaisena valtiona voitti Eurooppalaisen maan.
Lähde: Mannerheim, Carl Gustaf Emil: Päiväkirja Japanin sodasta 1904–1905 sekä rintamakirjeitä omaisille. Helsingissä : Otava, 1982. ISBN 9511070991.
Näkemys sodan vaikutuksesta Mannerheimiin:
Sodalla oli myöhemmin huomattava vaikutus myös Suomessa. Mannerheimin taistelukokemus perustui hyvin pitkälti tähän sotaan. Myöhemmin, I maailmansodassa Mannerheim oli jo kenraali, eikä enää osallistunut taistelutoimintaan. Sää- ja osittain maasto-olosuhteet 04-05 talven taisteluissa vastasivat Suomen talvisodan olosuhteita. Mannerheimin omilla kokemuksilla oli vaikutusta Suomen harjoittamaan kaukopartiotoimintaan jatkosodassa. 1905 Mannerheim sai ylennyksen everstiksi, vain vuosi edellisestä ylennyksestä kertoo huomattavasta menestyksestä sotatoimissa. Mannerheimin henkilökohtaiselta kannalta osallistuminen sotaan oli menestys: osoitettuaan kykyään toimia menestyksekkäästi haastavissa sodan ajan olosuhteissa urakehitystä haitannut yleisesikuntaupseerin koulutuksen puute ei ollut enää este uralle ja vain 44-vuotiaana Mannerheim nousi kenraalikunnan jäseneksi.
Walk-in tapahtuman taisteluita:
Päivän teemaa noudatellen aloittaa Punainen joukkue(venäläiset) ylivoimalla hyökkäämällä Keltaisen joukkueen (japanilaiset) tukikohtaan. Taisteluiden kulusta riippuen pelaamme 2-3 erää simuloiden Sandepun taistelua. Koska odotamme kiivaita taisteluita, on lääkintämiehiä käytössä, jotta kentälle pääsee useamman kerran per erä. Sitten tiedusteluretkellä olevat joukot koettavat tuhota tärkeän rautatiesillan. Päivän teemataisteluiden lopuksi palaa tiedustelupartio omille linjoille läpi vihollisen linjojen. Teemataistelut sisältävät 4-6 erää vaikeusasteeltaan erilaisia tehtäviä. Näiden jälkeen pelaamme perinteisiä lippu- ja viimeiseen mieheen pelejä ajan ja puhdin riittävyyden mukaan.
