Metsäliiga nykymuodossaan on viihdyttänyt suomalaisia harrastajapeinttaajia jo kolmatta kautta. Vuonna 2006 alunperin nähtiin kilpapaintballin paluu metsiin, Suomen Paintball-liiton kilpasarjojen siirryttyä sup'air-kentille lopullisesti muutamaa vuotta aiemmin. Tarkoituksena ei ollut niinkään olla sup'air-pelaamista vastaan, vaan edelleen tarjota lisämahdollisuus kilpapelaamiseen metsäkentillä.

Sarja syntyi samalla tavalla kuin 90-luvun Suomi-paintballin aalto, aktiivisten pelaajien halusta mitellä keskenään tavanomaisia viikonloppupelejä ylemmällä tasolla. Talvikauden 2005/2006 aikana saatiin sen verran kalloja kolisteltua yhteen eri foorumeilla että säännöt saatiin sovittua sekä konsepti päätettiin, kuuden mukaan innostuneen joukkueen sarja, neljänä osakilpailuna.

Turnaukset pelattiin kaksiosaisina, mukana oli skenaariotehtäviä ja lippupelejä. Skenaariotehtävä oli kaikkien joukkueiden suorittama rata, lippupelit pelattiin round robin -periaatteella muita osallistujia vastaan. Järjestävä joukkue sai kierroksestaan sarjataulukkoon täydet pisteet, muiden viiden pelatessa palkintosijoista. Tuomarointivastuu oli myös järjestäjällä. Mukana ensimmäisellä kaudella olivat Borderliners (Lappeenranta), HCS (Riihimäki/Hyvinkää), SiPa (Nurmijärvi), Sturmhunden (Helsinki), SWAT (Lahti/Heinola) sekä TNT (Hausjärvi).

2006

Metsäliigan synty päästiin Heinolassa näkemään toukokuussa 2006 ja kautta aikain ensimmäiseksi Metsäliigan osakilpailun voittajaksi julistettiin (tosin jälkikäteen, pistelaskuvirheiden takia) Sturmhunden.

Kesän yli käytiin ottamassa yhteen vielä Launoisissa ja Nummenpäässä ennen kuin ensimmäiseksi Metsäliigan mestariksi päästiin Lappeenrannan päätöskierroksella julistamaan SiPa.

Ideana alkuperäisessä Metsäliigassa oli puhtaasti hauskanpito, joukkueiden välisen kilvoittelun ollessa mukana mausteena. Ajatuksena oli myös tarjota kilpauralle siirtyviä joukkueita kokemaan hieman pehmeämpi aloitus turnausten maailmaan. Kuitenkin varsin nopeasti kilpakärpänen Metsäliigankin pelaajia puraisi. Suuresti keskustelua herätti, ottaisiko liiallinen kilpailuhenki vallan sarjassa, syrjäyttäen alkuperäisen rennon fiiliksen.

Metsäliigan alkuvuosina skenaariotehtävissä oli huomattavia eroja,
Heinolassa 2006 yhtenä osana oli auton saatto

2007

2007 mukaan tullut Tampereen Napalmi hallitsi sarjaa kaudet -07 ja -08, kuitaten mestaruudet. Mukana alkuperäisen kuusikon lisäksi oli saatu Napalmin lisäksi muitakin, helsinkiläinen Trivoga, Mommilan Mohikaanit ja Vantaan Destroyers . Osa ensimmäisen kauden joukkueista osoitti kuitenkin hyytymistä jääden pois sarjasta ja kausi oli varsin rikkonainen. Kesän mittaan sarjaan osallistui kaikkiaan yhdeksän joukkuetta. Pääsyynä tähän oli ehkä selkeän järjestelyorganisaation puute sekä kehitystavoitteiden puuttuminen. Kauden aikana kierrettiin Vantaan kautta Riihimäellä, Valkealasta Lempäälään.

Napalmi aloituksessa Valkealassa 2007

2008

Kaudella 2008 mukana oli vielä kattaus lisää uusia joukkueita (Fieldfighter, Trolls, LHV, Carelia Syndicate, Los Bastardos ja Cyclone), kaikkiaan kauden aikana sarjassa oli jälleen mukana yhdeksän joukkuetta. Kesän aikana ehdittiin testata Hämeenlinna, Kauhajoen ja Riihimäen kentät, mutta kausi jäi tällä kertaa vain kolmen osakilpailun mittaiseksi kun Lempäälän päätöskierros peruttiin.

2009

Tuumaustaukoa jouduttiin vuoden verran pitämään 2008 kauden jälkeen. Takki oli useilla joukkueille tyhjä ja vastakkaisia näkemyksiä oli nähtävissä sen suhteen mihin suuntaan liigaa olisi kehitettävä, eikä seuraavaa kautta suunnittelemaan lähtenyt tarpeeksi halukkaita, sarjan kuoppaaminen näytti todennäköiseltä.

Joensuussa syksyllä 2009 järjestetty metsäpeliturnaus lienee tarjonnut uuden kipinän sarjan perusteelliselle rebootille. Loppuvuodesta oli saatukin Salaseura-nimellä tunnetuksi tullut työryhmä pohtimaan menneiden kausien plussia ja miinuksia.

Halu oli sen verran kova että työryhmä sai hyvissä ajoin värvättyä kiinnostuneet kierrosjärjestäjät, rukattua sääntöjä (käytännössä hyvin pitkälti SPBL.n sääntöjen pohjalta mukautettuna) ja päästiin jo hyvissä ajoin sarja julkistamaan keväällä 2010. Suurimpana edistysaskeleena saatiin sarjaan mahdollisuus SPBL lisensseihin, näin ollen halukkaat pelaajat saivat ottaa halutessaan itselleen hieman vakuutusturvaa. Lisenssi määriteltiin vapaaehtoiseksi.

Tuomarointivastuu päätettiin säilyttää järjestäjällä, vaikka kiinteitä koko sarjan kiertäviä tuomareitakin mietittiin. Rahkeita ja ennen kaikkea varoja moiseen ei kuitenkaan oletettu olevan vielä tässä vaiheessa

2010

Vuosi 2010 näkikin sitten hieman uudenlaisen Metsäliigan. Sääntöjä oli selvennetty, kierrosjärjestäjille oli asetettu edellisvuosien palautteen perusteella tiukempia edellytyksiä sekä aloitustasoa ainakin koitettiin madaltaa. Skenaariot nähtiin jo kaudella 2007 hankalina ja aikaa vievinä vaikkakin hauskoina. Skenaario-osuudet jäivät siis lopullisesti historiaan ja pelit tapahtumat järjestettiin jatkossa pelkästään lippupeleinä, mikä selkeyttikin asioita hyvin suuresti aikataulujen, paikkojen ja järjestelyitten osalta.

Sarjan uuden tulemisen kunniaksi hankittiin uusi kiertopalkinto, Mutkamalja. Toisena syynä taisi olla se että edellistä kiertopalkintoa ei mistään enää löydetty .

Vuoden 2010 aikana pelattiin neljä tiukkaa kierrosta (Hämeenlinna, Joensuu, Heinola ja Hausjärvi), mukaan saatiin kauden aikana ennätykselliset kuusitoista joukkuetta ja ensimmäiseksi uuden Metsäliigan mestariksi kruunattiin Nokian Steelnuts. Sarjan päätös oli erittäin jännittävä, mestaruus ratkesi viimeisen osakilpailun viimeisessä pelissä.

Steelnuts mestariksi vuonna 2010

2011

Talvikausi 2010-2011 vietettiin Metsäliiga-aktiivien kesken ankarasti boordipeinttaamalla. Jo kesän kierroksilla oli jääty kaipaamaan lisää pelejä, joten kaudella 2011 päätettiin yrittää järjestää viisi kierrosta liigaa. Lisäksi laadittiin kysely jonka vastausten pohjalta rukattiin sääntöjä jälleen formaattia paremmin tukeviksi.

Turnauspaikoiksi 2011 valikoituivat kaudelle Heinola, Kauhajoki, Joensuu, Lappeenranta ja Nokia.
Edellisvuoden tiimihuipusta oltiin tultu alaspäin, mukana kaudella oli yhteensä yksitoista joukkuetta. Kenttiin oli saatu edellisvuoteen verrattuna jälleen vaihtelua ja oikeastaan kautta aikainhan Metsäliigan suurimpana plussana onkin ollut pelialustojen totaalinen erilaisuus.

Mestaruus saatiin jälleen katkolle vasta viimeisessä osakilpailussa ja tällä kertaa eron ratkaisi yksi eliminaatioluku. Mestariksi loppujen lopuksi nousi SPU Lappeenrannasta.

Metsäliigan pelaajia yhteiskuvassa Nokialla 2011

2012

Kaudella 2012 Metsäliigaan päätettiin tuoda mukaan ensiapu-optio. Edellisillä kausilla ei pahempia tapaturmia ollut sattunut, mutta vauhti todettiin olevan kivien ja kantojen maailmassa jo sen verran hurjaa että varautuminen voisi olla viisasta. Näin ollen optio ensiavusta kierrosjärjestäjien vaatimuslistaan kirjattiin. Viisi osakilpailua oli tuntunut kisaajiin uppoavan edellisenä vuonna joten samalla kaavalla lähdettiin liikenteeseen tällekin vuodelle.

Turnauspaikkoina kaudella olivat Heinola, Nokia, Joensuu, Kirkkonummi ja Lappeenranta. Liikkeelle saatiin 13 joukkuetta joten nousukiitoon ollaan toivon mukaan tulevaisuudessa siirtymässä. Erityisesti ensimmäisen ulkomaisen joukkueen osallistuminen sarjaan (Adrenaliin, Viro) ansaitsee erityismaininnan, toivon mukaan vierailu ei jäänyt ainutkertaiseksi. Ristiin pelatun kauden tasaisimman suorituksen veti SPU joka uusi näin mestaruutensa.

Tulevaisuus

Kuusi kautta, seitsemän vuotta. Tulevan talvikauden asioiksi jää jälleen herätellä Metsäliiga-aktiivit yhteisiin talkoisiin seuraavan kauden kasaamiseksi. Ilolla on voinut seurata yhä useamman suomalaisen peinttaajan käyneen sarjaan tutustumassa ja halunneen sen jälkeen olla mukana kehittämässä sarjaa eteenpäin.

Kaudesta 2013 tulkoon tähänastisista parhain, sen päihittäköön sitten vasta sitä seuraava kausi .

Linkkejä:

• www.paintball.fi/sarjat Sarjataulukot vuosien varrelta

Tästä takaisin "Mitä on paintball?"-sivulle