Perinteisesti paintball-merkkaimet ovat jakautuneet kahteen joukkoon. On puhtaat mekaaniset, tehty kestäviksi kovaan käyttöön minimaalisella huollolla. Usein tunnusmerkkeinä mukana kulkee Mil-Sim-henkisyys, puoliautomaattinen tulinopeus ja kohtuullisen edullinen hinta. Toisena optiona aloittava pelaaja voi myös hankkia ns. kilpamerkkaimen, jotka tuo mukanaan suuremman tulinopeuden, suuremman hinnan ja useimmiten säännöllisemmän huoltovaatimuksen.

Välimaastoon on mahtunut monenlaista hyvää ja huonoa tuotetta, mutta useimmiten mid-range hintaluokan merkkaimet ovat olleet puhtaasti joko vähän parempia mekaanisia tai hieman köyhempiä sähköisiä. Miksei voisi olla molempia, ovat pirulaiset Tippmannin markkinoinnissa ilmiselvästi juonineet. Ja tekniikan pojathan lähtivät mukaan.

Tippmannin merkkaimet ovat olleet yksi paintballin kivijaloista jo vuodesta 1986, katsoit asiaa sitten miltä kantilta vain. Ensimmäisestä vuodestaan tähän päivään yhtiöltä on tullut markkinoille 19 merkkainta ja Tippmannin nimi on yhdistetty ennen kaikkea kestävyyteen ja luotettavuuteen. Silti, tähän päivään asti, likipitäen kaikki tuotteet on suunniteltu sekä valmistettu palvelemaan paintballin harrastepuolta, monien merkkainten ollessa muokattavissa erilaisin mil-sim henkisten lisäosien avulla. Nyt sitten Tippmann mitä ilmeisemmin on lähtenyt tekemään mid-range hintaluokan valloitusta kaikille mahdollisille alustoille sopivalla uutuudella, Tippmann Crossoverilla. Onhan Tippmann sähköillä ennenkin kokeillut (Tippmann 98 Pro-E, A-5 ja X-7 sähköversioina)  mutta suurimpana erotuksena menneisiin, Crossover satsaa oikeasti pelattavuuteen karsien liiat pois perinteisestä mil-sim krumeluurista. Ja yrittää tarjota myös entry-level vaihtoehdon kisakentille haaveilevalle harrastajalle.

Noooo propagandat sikseen (olis siellä ihan kivikovia faktojakin mukana kyllä), yhdenmiehen testiryhmämme lähti ottamaan selvää olisiko tästä … no keksitään sopiva vertauskuva as we go- periaatteella. Kiitämme jo etukäteen Paintball Sissos Oy:tä koekappaleen toimittamisesta.

Hieman mielikuvitukseton, vaan vallan käytännöllinen pahviloota kivoilla väreillä. Siinä on Crossoverin laatikko. Häviäähän tuo kuitenkin jossain välissä, tai kiitos ainakin sytykkeistä sitten jos hajoaa. Sisältöhän se on kuitenkin tärkein ja laatikosta löytyy merkkaimen (alumiinirunko, komposiittikahva) ohella kaikkea kivaa ja käytännöllistä. Paitsi kuminen lötkö piippu putsari tekeekö tällä oikeasti kukaan mitään, liian lyhyt hirttonaruksikaan tai koiran ulkoiluttamiseen. Paremmin tarkoituksensa täyttävät: avainsetti kuusiokoloja, tuubillinen rasvaa, piippusukka, piippu(!), o-rengas johonkin ja niin sanottu De-Voluminizer. Viimeksi mainittu asennetaan bolttiin halutessa alhaisempia lähtönopeuksia, sanoo manuska. En halunnut, en kokeillut.

Crossover hyödyntää Tippmannin aiemman merkkaimen,  X-7 Phenomin, FlexValve-tekniikkaa.  X-7 Phenomhan oli Tippmannin ensimmäinen versio FlexValvesta, mutta se oli suunnattu erityisesti Mil-Sim markkinoille. Boltti eli DriveTrain koostuu kolmesta osasta, joka jousineen muistuttaa muuten hyvin paljon Automagien bolttiratkaisuja. Hyvin samankaltaistahan Planet Eclipse toi markkinoille jo aiemmin Etha merkkaimessaan, tosin vain ja ainoastaan sähköisessa muodossa.    Tiedä häntä onko tässä lähdetty tavoittelemaan Magien jo aikapäiviä sitten keksittyjä hyviksi osoittautuneita ratkaisuja, vaiko sattumallta päädyttiin keksimään pyörä uudelleen. Samapa tuo, jos homma toimii ja pysyy lakimiehet aisoissa.

Sisuskalut (kuvista isompia versioita klikkaamalla)

Pattereilla tai ilman

Crossover toimii kahdella tavalla, täysin mekaanisesti tai sähköllä. ”Päämoodien” valinta (eli mekaaninen/sähkö) on tehty varsin yksinkertaiseksi. Merkkaimen vasemmalla sivulla on kolmeen asentoon säätyvä  kytkin. Marssijärjestys etenee lyhyellä kaavalla; varmistettu/poispäältä, mekaaninen, sähkö. Hyvin simppeliä ja toimivaa, tilat oppii nopeasti ja ennen kaikkea kytkin on hyvin jämäkkä. Erityisesti testaaja piti todella mutkattomasta tavasta pistää merkkain pois päältä, ihan niin kuin kokonaan.

Varmistettu/mekaaninen/sähkö -valinnat kytkimestä

Sähköpuolella moodeja on valittavissa useampikin; Mille, PSP, Semi, NXL Safe Full Auto, Safe Three Shot Burst ja Auto Response. Tulinopeus eli palloa/sekunnissa on säädettävissä välillä 2-15, näemmä on tehty jo selvä pesäero sähkömerkkainten valikoimissa yleensä täysin turhaan roikkuville 20-30 palloa sekunnissa -moodeille. Liekkö säästetty bitti jos pari tilaa muistissa moisella, ihan tervetullutta kuitenkin. Dwell- ja Debounce-arvot ovat myös säädettävissä, tosin manuaali kehottaa olemaan koskematta tehdasasetuksiin vahvoin perusteluin ja en omannut muutenkaan tarpeeksi seikkailumieltä.

Mechwarrior-moodissa ( eli se mekaaninen puoli, anteeksi kekseliäs sanaleikki) merkkain ylittää jo tyylipuhtaasti kaikki edelliset saman firman tuotokset. Veto on kohtuullisen lyhyt ja nopeasorminen kaveri saa vaivattomasti esim Dyen Primo-loaderin syötön pätkimään.

Liipaisin sitten itsessään on tuttua kahden sormen huttua, tarpeeksi on jätetty tilaa sormipelille. Alumiininen liipaisin on tukeva, mutta kaksipiippuiseksi sen tekee huomattava jäykkyys. Mekaanisessa moodissa sitä ei niinkään huomaa, mutta sähköpuolella sen tuntee jo paremmin. Totuttelun jälkeen rampit sun muut kyllä käynnistyvät ja pysyvät päällä. Täysmekaanisesta ylöspäin hyppäävälle varmasti entistä parempi liipaisin, enemmän kisapelaavalle outo alkuun.

Ohjelmointi ja silmät

Komposiittikahvaan on ympätty elektroniikan tueksi yksi, pienehkö, painonappi ohjelmointia ja silmiä varten ja kolme lediä, jotka indikoivat seuraavasti:

• Ylin ledi, silmien tila, palloa vai ei kammiossa
• Keskimmäinen ledi, tulimoodi, eli edellä mainitut Semi, PSP, Mille, NXL.....
• Alin ledi, akun/pariston tila, vihreä, keltainen, punainen ( ei tarvinne avata enempää)

Painonapin olisi voinut toteuttaa suurempana, muutoin ohjelmointiin pääsee käsiksi helposti ja säätäminen on lyhyen manuskasurffaamisen jälkeen helppoa.

Merkkain on varustettu tottakai sähköpuolensa takia ”silmillä” pallojen oikea-aikaiseen havaitsemiseen kammiossa. Detentteinä eli kuulastoppereina onkin sitten käytetty 98:sta tuttua oranssia ”käyrää” (Tippmann 98/A5 Ball Latch Detent) ,vaan nyt kaksin kappalein. Detentit ovat Tippmannin vanhan tavan vastaisesti vaihdettavissa  todella helposti poistamalla silmien suojuslevyt. Hyvä se on välillä asiat helposti tehdä, eikä aina tarvitse merkkainta purkaa atomeiksi huoltoa varten. Oikeasti kiitos tästä.

Piippu ja syöttökaula

Piippu on A-5 kierteellä, mikä on ok ( jos kerta jostain syystä ei voida jo lähes standardina tunnettua Autocockerin kierrettä käyttää). Itsessään vakiopiippu on aika karkean tuntuinen, mutta ammuntatestit osoittivat sen kohtuu tarkaksi. 30 metrin päästä tyhjään kuulalaatikkoon saatiin osumaan 80 % kuulista (kunhan saatiin ensin vana kohdilleen). Kuulana ammuttiin laatikon verran Exit kuulaa, joten turnausluokan kuulan ampuminen (jonka merkkain näemmä ampuu ongelmitta myös, pari puikkoa Ultra Eviliä ja Marbalizer Pro:ta paukuteltiin läpi piipusta) parantanee tarkkuutta. Piipun päivittäminen ei ole näin ollen pakollista. Moni tekee sen siitäkin huolimatta, aika turhaan kuitenkin.

Feedneck on harvinaista kyllä, vakiona (Tippmannin ja aika monen muunkin valmistajan mittapuulla) valmiiksi hyvä, vipulukitteinen kumipäällystetty (vetoketju ja pallo suusta puuttuu) syöttökaula jossa tukevan tuntuinen säätöruuvi. Ja keskisyöttö näyttää olevan selvä valinta tänä päivänä mutkaan kuin mutkaan, aivan niinkuin pitääkin. Pois kaikki turha sivupaino.

Paineilma ja hiilidioksidi kelpaavat molemmat

Kaasuna voidaan käyttää joko paineilmaa tai hiilidioksidia. Ihan kiva että on vaihtoehtoja. Vähän niin kuin valitsisi ruosteisen pokasahan ja moottorisahan väliltä näin kielikuvan omaisesti, vaikken suostu olemaan juurikaan kummankaan puolesta tässä mieltä, ettei tule kellekään paha mieli. Merkkaimen käyttöpaineen manuaali mainitsee joka tapauksessa olevan 300 psi.

Kaasulähteen eli paineilman/hiilidioksidipullon kiinnitys (okei, puhutaan  ilmasta, ketä tässä muka hämätään) on jälleen vallankumouksellisesti sijoitettu kahvan alle, wuhuu. Sen verran uutta/vanhaa siinäkin on että pullo ruuvataan kiinni suoraan regulaattoriin joka toimii siis ASA:na. Ilma siirtyy eteenpäin kahvan sisällä olevia kanavia pitkin. Näin on saatu eliminoitua pois turhat  letkut (Mini/Axe/Luxe-ratkaisu, onhan näitä nähty). Miinuksena On/Offin puuttuminen, eli ilmaa ei voi katkaista irrottamatta pulloa. Tippmannin mukaan aftermarket-sovelluksina on saatavissa On/Off ASA, jota voidaan käyttää etukahvan tilalle ruuvattavan regulaattorin kanssa. Siinä tapauksessa tervetuloa takaisin letku letkeä (uhkaavaa, nousevaa musiikkia tähän väliin jos olisi elokuva tämä). No joo, se kai oikeasti ketään haittaa, kunhan pääsee tässä dramatisoimaan ja jännitystä luomaan.

Kaasutaloudellisuus onkin vallan hyvällä tolalla. Markkinointipuheissa kehutaan päästävän jopa 1400 laukaukseen 1,1 litran 300 barisella pullolla, itse testatessa en ampunut pulloa aivan tyhjäksi ennen täyttöä. Kuitenkin 8 kpl 140 pallon normipuikkoa oli läpi päästetty sitä ennen.

Pelituntuma

Pelituntuma kokonaisuuteen on hyvä. Merkkain tuntuu tasapainoiselta, joskin aika pitkältä, varsinkin jos käytettävän pullon regulaattori on pidempää mallia. Kahva istuu käteen mukavasti. Peliasennon ottaminen voi tuottaa pienempikokoisille pelaajille haasteita, sen verran pituutta setille tulee. Asiaa voi kyllä auttaa kiinnittämällä juurikin huomiota edellä mainittuun ilmapullon varusteluun.

Merkkain on hybridi, ampuessa sen huomaa. Saadakseen aikaan molemmat moodit, on jouduttu tekemään uusia (ja ottaen oppia jälleen vanhoistakin) ratkaisuja, mikä ilmenee hiukan tärisevänä ampumisena molemmissa moodeissa. Tämä johtunee sähköpuolella suurimmaksi osaksi nakuttavasta magneettisesta palautussolenoidista, joka säätelee ampumisnopeutta. Mekaanisellakin puolella tärinää on luonnollisesti siellä jopa enemmän, mutta merkkain on silti moninkertaisesti parempi ampua kuin monet muut lajikumppaninsa. 

Lopputulema

Loppuyhteenvetona merkkain on  hyvä pelattava, järkevään hintaan. Tosin se vaatii jälleen kerran sitä kuuluisaa asennoitumista tuotteeseen. Ken ampuu vain ja ainoastaan high-end kisamerkkaimilla, tuskin löytää itselleen tästä vakavasti otettavaa varamerkkainta. Mutta keskitien kulkija, joka viihtyy metsäkentällä yhtä hyvin kuin supikentällä, löytää tästä varmasti itselleen sopivan monikäyttötyökalun asialliseen hintaan. Minä pidän tämän.