Vuotuinen Jämsän Suurpeli pelattiin - jälleen kerran - varsin optimaalisessa säässä. Pelaajamäärässä tehtiin uusi ennätys, kentälle ehti peräti 627 osallistujaa. Varsin kiihkeä kolmieräinen peli päättyi tänäkin vuonna Risto "Näpä" Närvän komentaman Punaisen joukkueen voittoon varsin selvin pistein ja kiertopalkintona toimivat "voiton avaimet" jäivät vanhaan omistukseen toiseksi vuodeksi putkeen. Antti Mäen komentama Keltainen otti kakkostilan ja Tom Lindblomin Siniset jäivät tällä kertaa kolmanneksi.

Tulokset
Punaiset 1273 pistettä
Keltaiset 954 pistettä
Siniset 527 pistettä

Muutoksia
Peliin tehtiin tälle vuodelle paljon muutoksia, joiden avulla peliin saatiin mukavasti uusia elementtejä "pakkaa" sotkemaan. Kolmannen tukikohdan siirto etelämmäksi siirsi luonnostaan sieltä aloittavan joukkueen painopistesuuntia, joten Lentokentällä nähtiin reilusti aiempaa enemmän toimintaa. Sinne lisätyt suojat ja ambifiovaunu tekivät alueesta mukavasti pelattavan ja yhden kellon sekä ryntäyspaikan tuomat pisteet antoivat tiimeille motivaatiota vääntään alueen omistuksesta.

Niin kutsuttu "respavati" vaihtui täksi vuodeksi "respamökiksi," eli rakennukseksi jossa pelaajat osuman saatuaan saattoivat regeneroitua eli palata peliin käymättä omassa tukikohdassaan parin kymmenen minuutin ajan joka erän toisella tunnilla. Uutena juttuna rakennuksen käyttöä jouduttiin tietysti vähän harjoittelemaan. Osoittautui, että keskellä kaupunkia olleen respamökin ympärillä olevat rakennukset on myös käytännössä oltava hallussa ennen kuin sitä voi tehokkaasti käyttää, ensimmäisessä erässä Sinisillä oli hankaluuksia päästä respaamisen jälkeen ehjänä ulos. Sitten kun lähialue oli hallussa, niin sen voimalla pääsikin sitten etenemään vauhdilla, kun pelaajat palautuivat etulinjaan pikaisen parannusretken jälkeen. Punaisten toisessa erässä suorittama "Röllikylän rynnäkkö" ja siitä pusku vielä eteenpäin kohti Lentokenttää olisi tuskin ollut mahdollinen ilman nopeaa peliin palaamista.

Kolmannesta tukikohdasta aloittava joukkue sai laittaa toiselle puolelle kenttään Vajaan 35 pelaajan eturyhmän ja tätä mahdollisuutta käytettiinkin hyväksi. Kyseiset pelaajat saivat heti erän käynnistyessä rakennuksen kellon käyntiin, joten pisteet alkoivat heti juosta pienelle puolustusryhmälle. Vaja on sen verran kaukana kolmostukikohdasta, ettei sinne juuri saatu toimitettua vahvistuksia, joten pieni ryhmä jäi ykkös- ja kakkostukikohdan puristuksiin ja Vajan mäellä käytiinkin kiivasta ja aaltoilevaa peliä. Kolmannessa erässä sinisten Vajaryhmä kunnostautui varsin poikkeuksellisesti, pitäen rakennusta hallussa pitkälle toiselle tunnille.

Ajoneuvot jaettiin tänä vuonna ilmeisesti ensimmäistä kertaa Suurpelin historiassa kaikkien kolmen joukkueen käyttöön. Tämä toi PST-miehille töitä joka erään ja vastaavasti heidän puuttuessaan joltain alueelta autot ja niiden ampujat pääsivätkin vaikuttamaan peliin huomattavasti, pudottaen parhaimmillaan - tai pahimmillaan - kymmeniä pelaajia kerralla. Huumoriakaan ei puuttunut, Vajan suunnalla tiukoissa tilanteissa "auto"-huudot saivat sotkua aikaan, omiakin ajoneuvoja ammuttiin erehdyksessä .

Palkintoja
Tuttuun tyyliin pelin loppupuheissa jaettiin joukko pokaaleja ja kymmeniä tavarapalkintoja tuomareiden hyvistä pelisuorituksista jakamien palkintolipukkeiden avulla ja järjestäjien sekä joukkueiden komentajien päättäminä. Tarkempi lista palkinnoista tulossa, mutta tässä mitä jäi mieleen lopputohinoissa:

Parhaan lääkintämies: Mikko Pappinen Keltaisesta joukkueesta
Paras ulkomainen joukkue: Adrenaliin

Valokuvia ja videoita:
Jakun off field-kuvia
HeavyMachineryn galleria
Stormtrooperin teaser-video kolmannen erän aloituksesta
Daniil Fesenkon galleria
Suurpeli 2011-galleria vkontakte.ru:ssa
Aleksei Nemovin galleria
Ganjawarsin galleria
Prosto_gostin galleria
inspect.kuvat.fi galleria

www.suurpeli.fi