Tilastot
Porin liigaennakot 2014
Suomen Paintball-liiton kauden avaus järjestetään tulevana viikonloppuna Porissa, eli palataan tuttuun paikkaan jonne edellinen kausi päättyi. SM-liiga aloittaa pelit lauantaina ”aamuvuorossa” ja käytössä on ensimmäistä kertaa nk. jenkkimallin kenttä, eli PSP-sarjan käyttämät suojat, jotka eroavat jonkin verran meillä perinteisesti seuratusta eurokentästä. Samalla tänä vuonna viiden joukkueen kokoiseksi muodostuneen liigan pelisysteemi muuttuu viiteen pisteeseen pelattavaksi 12 minuutin peliajalla.
Paintball.fi kyseli liigatiimeiltä kuluneen talvitauon treenauksesta sekä alkavan kauden odotuksista:
Kimmo Kainulainen: Creditorin ensimmäinen liigavuosi päättyi hienosti viime syksynä finaalipaikkaan ja kauden parhaaseen sijoitukseen, millä fiiliksellä toiseen kauteen on valmistauduttu?
Tuure Vehkamäki: Taas pykälää parempi fiilis. Viime kausi opeteltiin nousijajoukkueena liigan pelityyliä, vastustajia ja tuomarointia, ja saimme mitä haettiin myös nousujohteisen menestyksen näkökulmasta. Kahden kauden 2012-2013 kurimus ilman kotikenttää vaati veronsa seuran pelaajamäärässä ja suoritustasossa, mutta nyt on saatu treenata tekonurmella 5.4. alkaen pari kertaa viikossa. Tosin liigajoukkueen pelaajista vain yksi on paikallinen ja muilla edestakaista treenimatkaa kertyy 135-200-400-1000 km eikä paikallista lajitreenimahdollisuutta ole. Meillä on siis aina iso haaste saada joukkuepeli kulkemaan kierroksilla. Toki kokemus auttaa, mutta kyllähän sitä kolme kertaa viikossa lajia pitäisi treenata ja saman verran fysiikkaa päälle, jos tosissaan ollaan liikkeellä ja aikomus on kehittyä ja menestyä. Lajissa kuin lajissa.
Nyt kun paikalliset treenaavat kahdesti viikossa märkäpallolla, niin meidän lajissa kokonaispallokulujen takia on ollut pakko ideoida toisenlaista treenitapaa. Lähtökohtana 500 palloa, 2 tuntia, mutta silti tehokasta treeniä. Ja kyllä se sieltä on alkanut löytyä vaikka etukäteen oli vahva epäilys millä ihmeellä 500 pallolla voidaan treenata kaksi tuntia tehokkaasti. Pienellä pallomäärällä ampumisen tarkkuus kehittyy paremmin, mutta pelinomaisuus on iso haaste. Laji on kuitenkin pallovolyymikeskeinen. Pelinomaisuuteen paneudutaan sitten 1-2 viikkoa ennen muutaman kerran ennen kutakin kierrosta. Kumikenttä on saatava, mitä pikemmin sen parempi!
Kotikierros on nyt kauden lopun sijaan ensimmäisenä, tuoko se mitään etua tai haittaako valmistautumista, kun järjestelyissä on kuitenkin aina työtä?
Kyllä kotikentästä on aina etua lajissa kuin lajissa. Pidän alustaan tottumista jokseenkin isossa roolissa. Järjestelyjen osalta peruspuitteet ovat kunnossa, mutta silti kierroksella tarvitaan kaikenlaista lisää ja paikkoja menee rikki, joten hommaa kyllä piisaa ennen ja jälkeen. Puitteita on tosin hiottu ajoissa, jotta fyysistä rasituskuormaa ei tulisi.
Sinänsä kilpapaintball-puitteet ovat minulle yrittäjänä rasite, menoerä, päänvaiva. Suuret investoinnit kuten pohjat, tekonurmi, syndit, ilmahuolto ja joka vuosi uusia syndejä, korjattavaa ja huoltotöitä, koska paikat eivät kestä tätä lajia. Mahdotonta päästä plussalle. Eli jokainen arvostakoon omia kotipuitteita ja mahdollisuutta harrastaa ilman joka kertaisia kentän pystytys- ja purkutalkoita.
SPBL:ssä siirryttiin tänä vuonna käyttämään jenkkisarja PSP:n suojia ja layoutteja, miltä muutos tässä vaiheessa vaikuttaa? Porissa käytössä oleva MAO:n leiska lupailee hitaita pelejä?
Ainahan pyhimpään eli kenttään on vuosittain kajottu keinotekoisilla muutoksilla ja törkeästi rahastettu sekä ponnettomin perusteluin ilmoitettu "kehitettävän peliä." Oli hienoa, että PSP-siirtyminen tehtiin nyt, kun Millekenttään tehtiin kaikkien aikojen järjettömin muutos niin pelillisesti kuin kenttäyrittäjän näkökulmasta.
Yksittäisten syndien osalta arvioiden Miniämmät olivat alkupelissä vain snakepelaajien pelattavissa ja muille täysin vältettävien joukossa turhia syndejä, kun taas Miniracet ovat todella pelattavia ja leiskoissa monikäyttöisiä. Wingit taas ovat Miniämmien kaltaisia toimien useimmille pelaajille vain yhdistelmissä. PSP Race eli A on pelillisesti mahtava, koska nyt koko kenttä on paremmin luettavissa, se pysyy tekonurmea rei'ittämättä vedellä pystyssä ja on varastoinnin kannalta järkevä. Iso M oli päinvastoin.
Leiskoissa pitäisi välttää vahvoja takakentän syndejä, jotta puolustuspelaamista saadaan hankaloitettua. Samalla kolmas kaista eli keskusta tulisi olla käytettävissä heti alkupelissä. Nyt parissa leiskassa lähinnä keskustapointti näyttää olevan linjassa. TCK + CK yhdistelmät toimivat. MT:n tuplamäärä 4 kpl ei välttämättä ole hyvä asia, riippuu tosin sijoittelusta. Kyllä leiskan tulee olla aina sellainen, joka suosii hyökkäävää pelitapaa.
Avausleiskassa telttapuolen hyökkäystä hankaloittaa ensiksi vahva puolustusmahdollisuus. Toiseksi fiftyn ympäristö, kakkostelttojen väli noin 18 m, on vaativaa ylimenoaluetta, jota ennen hyökkäys on vaarassa seisahtua. Yhteisvaikutus helposti pitkittää pisteitä. Toisaalla kentästä mahdollisuudet ovat paremmat, tosin kun katsomosta voi varoitella ja kontrolloida peliä, niin on siinä kaikki ainekset pitkäveteiseen tapahtumaan niin pelaajien kuin katsojien kannalta.
Kalliit "stand alone" pro series vesitaskut ovat uusissa syndeissä ja nakeissa (SB) täysi katastrofi. Taskun kapeus ja sijoittaminen vain keskelle pyöristää syndin alaosan tehden siitä kiikkerän. Taskun vesimäärä on pidettävä puolessa ja lisää laitettava ilmatilaan, jotta ko. syndejä voi pelata niitä kaatamatta. Muutoinkin vesitaskut menevät helposti rikki ja vesi valuu ilmatilaan. Kenttä on sikakallis eikä kestä käyttöä lähellekään sitä mitä hinta noin 8000 e antaa ymmärtää.
Jenkkilän ja Euroopan sääntökirjat ovat alkaneet erkaantua toisistaan siinä mielessä, että Yhdysvalloissa laitavalmennusta ryhdyttiin tänä vuonna rajoittamaan aiempaa enemmän myös nk. katsomolaidassa, eli tavallaan sääntöjä on vedetty pikku hiljaa takaisinpäin kireämmälle ja kireämmälle siitä kun avustaminen oli sallittua joka suunnalta. Mitä mieltä olette laitavalmennuksesta kaikkiaan? Mihin suuntaan siinä pitäisi Suomessa mennä? Jenkkityyppisten rajoitusten toiminta olisi Suomessa varsin erilainen, kun katsomoissa ei ole kovin paljon väkeä?
Eihän siinä ole mitään järkeä, että peliä ohjataan ja kontrolloidaan muualta kuin kentältä. Kaikkia lajeja on hauskempi pelata ja katsoa, kun peli on aktiivista, ja juuri tästä näkökulmasta lajien sääntöjä rukataan. Voisin heittää lukuisia esimerkkejä muista palloilulajeista kuten futis, lätkä, koris, säbä jne. Näin pitäisi toimia Suomessakin, eikä selitellä miksei muka käytännössä onnistu. Tiedotus ja sanktiointi toimii niin pelaajiin kuin katsojiinkin. Katsomossa voisi ainakin alkuvaiheessa olla asian kertovat kyltit ja järjestysmies. Kuka silloin kehtaa rikkoa sääntöä. Eihän tämä aiemminkaan ja irtoturnauksissa ole mikään ongelma ollut edes ilman mainitsemiani keinoja, herranjestas sentään.
Itsekin telttakärkenä pyrin jatkuvasti väkisin päätyyn ja koen vastakoutsauksen isona ongelmana, kuudentena kenttäpelaajana, jota ei saa pudotettua. Nykyään joutuu pelaamaan maltillisemmin ja joka tilanteessa ottamaan huomioon pystyykö vastakoutsi vesittämään muuvit ja läpijuoksut - aktiivisen hyökkäyspelaamisen. Aiemmin jos pystyi lukemaan kaikki vastapelaajat vaarattomiksi, uskalsi lähteä yrittämään läpijuoksua, mutta nyt edes yhteen muuviin ei aina riitä, että ampuu kaksi jätkää sisään, kun vastakoutsi varoittaa kolmatta. Päästyään avainsyndille huomaamatta, vastakoutsi kääntää jonkun piipun kohti ja palkinto jää saamatta. Keskelle ei enää pääse breikistä huomaamatta yrittämään ratkaisuja jne. Kaikki tämä on turhaa, kohtuutonta ja tappaa peli-ilon sekä katsojat jäävät paitsi pelin parhaista paloista.
Ymmärrän puolustuspelaajien kannan koutsaamisen sallimisesta, mutta väitän, että kaikki kaltaiseni aktiiviset, hyökkäysfokusoituneet ja ratkaisuhakuiset pelaajat haluavat reilua mies miestä vastaan pelaamista kentän sisällä. Parempi voittakoon, omin avuin. Uudetkin pelaajat oppivat, kun pelaavat itse. Pallokulutus laskisi ratkaisuhalukkuuden myötä varmasti. Jos olisin puhdas snakepelaaja, niin olisin varmaan jo lopettanut. Mutta hyvä, että pittilaita saatiin jo hiljaiseksi, ja mitä pikemmin katsomo ja kenttä saadaan erotettua, sen parempi.
Kimmo Kainulainen: Cyclonella taitaa olla takanaan liigatiimeistä aktiivisin talvikausi, kilometrejä on tainnut jo tulla tässä vaiheessa kautta enemmän kuin tavallisella Suomitiimillä koko vuonna?
Sami Turunen: Ihan suoraan sanottuna en ole kovinkaan yllättynyt että näin kävi, taas. Urho on toki muistanut pelata kotimaan turnaukset Metsäliigaa myöden, mutta muuten liigan edustus kaikessa mahdollisessa on ollut kehno muutamia yksittäisiä pelaajia lukuun ottamatta. Eihän meidänkään joukkue kaikkea kotimaista ole turnausrintamalla tänä talvena kokenut, mutta rajallisen budjetin takia ratkaisuja on pakko tehdä. Talvella useampi pelaaja pelasi jonkin kotimaisen turnauksen, joku tuomaroi ja sitten reissattiin ulkomailla Bunkkerin treenien lisäksi. Reissukalenteriin ehdittiin merkata treenimatkat Pietariin ja Uppsalaan ja turnauspuolta käytiin lämmittelemässä Roomassa. Varsinkin Uppsalan ja Rooman reissut olivat sitä itseään, eli koko rahan arvoisia. Rooman CPS:ssä havaittiin, että Semi-Pro taso on oikea ja selkeä menestys jäi kiinni kahdesta erävoitosta. Nälkää siis jäi ja vihdoin päästään näkemään se mihin nälkä ja tämä treenimäärä kotimaassa riittää.
Tässä vaiheessa on jo pakko kiittää jengiä aktiivisuudesta ja siitä pieteetistä millä yhteistä hyvää on rakennettu. Pakko nostaa hattua muutamille, jotka ravaavat pari kertaa viikossa esimerkiksi Lahden ja Helsingin väliä ja tietenkin Sam Starkille, joka on ollut käytännössä jokaisissa treeneissä paikalla valmentamassa. Kovia uhrauksia oman vapaa-ajan kustannuksella.
Minkälaisilla tavoitteilla lähdette liikkeelle Poriin? Entäs koko kauden tavoite?
Koko kauden tavoite on tietenkin nauttia pelaamisesta ja pitää hauskaa. Ja muotoillaan asia nyt vaikka niin, että pää painoksissa turnauspaikalta poistuminen ei ole hauskaa, eikä häviämistä voi pitää nautinnollisena... 
SPBL:ssä siirryttiin tänä vuonna käyttämään jenkkisarja PSP:n suojia ja layoutteja, miltä muutos tässä vaiheessa vaikuttaa? Porissa käytössä oleva MAO:n leiska lupailee hitaita pelejä?
Muutos vaikuttaa hyvältä. Kieltämättä Millennium Seriesin leiskoihin ja siihen entistäkin järkyttävämpään M-hässäkkään ehti jo kypsyä. Tuntuu, että Millenniumin leiskoista puuttuu joku tietty hohto, joskin pelattavuudeltaan tämä viimeisin MS-leiska muistutti paljon PSP:n pelityyliä. Istuvaa, tai oikeastaan entistä taktisempaa tämä peli tuntuu nyt olevan. Eli jos hermo pettää ja tekee virheen, vastustaja rankaisee siitä varmasti jos heidän joukkuepelinsä toimii. Väitän, että tällä leiskalla loistavilla yksilösuorituksilla voi voittaa pisteitä, mutta pelit voitetaan joukkueena. Ja treeneissä tuli huomattua että parhaimmillaan hyvällä breikkiammunnalla ja joukkuepelillä piste lyödään tauluun 30 sekunnissa.
Jenkkilän ja Euroopan sääntökirjat ovat alkaneet erkaantua toisistaan siinä mielessä, että Yhdysvalloissa laitavalmennusta ryhdyttiin tänä vuonna rajoittamaan aiempaa enemmän myös nk. katsomolaidassa, eli tavallaan sääntöjä on vedetty pikku hiljaa takaisinpäin kireämmälle ja kireämmälle siitä kun avustaminen oli sallittua joka suunnalta. Mitä mieltä olette laitavalmennuksesta kaikkiaan? Mihin suuntaan siinä pitäisi Suomessa mennä? Jenkkityyppisten rajoitusten toiminta olisi Suomessa varsin erilainen, kun katsomoissa ei ole kovin paljon väkeä?
Cyclone pelaa niillä säännöillä jotka annetaan, mutta pakko on myöntää että rajoitetumpi valmentaminen suosii jälleen kerran hyvää joukkuepeliä ja yksilöiden pelinlukutaitoa. Ilman valmennusta pelit ratkaistaan kentällä ja pelaajien toimesta, eikä niin että yksittäinen pelaaja roimii vastustajat yksi toisensa jälkeen pihalle valmentajan käskyistä. Toisaalta, tulevalla leiskalla valmentamisella ei välttämättä saa mitään kovin massiivista aikaan, joskin ainahan siitä valmennuksesta etua on. Meille on sinänsä ihan sama millä säännöillä pelataan, koska meillä keskimäärin riittää henkilökuntaa myös valmentamaan. Pienemmillä seuroilla tilanne on tietysti hankalampi.
Kimmo Kainulainen: Urhon talvikausi on tainnut mennä Bunkkerilla ahkerasti treenatessa, minkälaisin odotuksin lähdette kauteen?
Jani Leskinen: Me tosiaan treenaamme lokakuusta syyskuuhun viikoittain. Se ei toki meidän mielessämme ole mitään erityistä vaan se on seuramme toimintaa ja harrastamme paintballia kuten mitä tahansa lajia. Kulunut talvikausi oli meille hyvä ja seuraan liittyi Urhokoulun kautta jopa kahdeksan uutta jäsentä. Tätä uutta verta tarvitaankin kun aina osa jättäytyy vähemmälle tai kokonaan pois.
Odotukset tulevalle kaudelle ovat maltilliset. Liigassa jahtaamme mitaleja ja jokaisella kierroksella on kaikki mahdollisuudet kolmen parhaan joukkoon uusiutunut Urho purple (entinen keltainen) rakentaa joukkueidentiteettiä ja kerää kokemusta pelaajille 3. divarissa, jonka sarjamuotoisuus vie ikävä kyllä finaalien kliimaksin pois.
Kausi käynnistyy tänä vuonna jo toukokuussa, onko ratkaisu parempi kuin viime vuoden kesäkuun aloitus?
Meille tämä toukokuu sopii paremmin tiiviin talvitreenin puolesta ja tärkeää Urholaisille on heinäkuun rauhoittaminen perheille ja lomalle.
SPBL:ssä siirryttiin tänä vuonna käyttämään jenkkisarja PSP:n suojia ja layoutteja, miltä muutos tässä vaiheessa vaikuttaa? Porissa käytössä oleva MAO:n leiska lupailee hitaita pelejä?
Urhossa olemme innolla mukana muutoksessa PSP-kenttiin, vanha Mille alkoi maistua puulta. Tämä Porin leiska on toki keskeltä helpohko ampua kiinni mutta kyllä sieltä löytynee ratkaisut nopeaankin ratkaisuun. Juuri harjoittelimme Trivogan kanssa näitä "pakkopelejä" ja molemmat joukkueet löysivät avaimia krossilukkoihin.
Jenkkilän ja Euroopan sääntökirjat ovat alkaneet erkaantua toisistaan siinä mielessä, että Yhdysvalloissa laitavalmennusta ryhdyttiin tänä vuonna rajoittamaan aiempaa enemmän myös nk. katsomolaidassa, eli tavallaan sääntöjä on vedetty pikku hiljaa takaisinpäin kireämmälle ja kireämmälle siitä kun avustaminen oli sallittua joka suunnalta. Mitä mieltä olette laitavalmennuksesta kaikkiaan? Mihin suuntaan siinä pitäisi Suomessa mennä? Jenkkityyppisten rajoitusten toiminta olisi Suomessa varsin erilainen, kun katsomoissa ei ole kovin paljon väkeä?
Voisihan tuo olla vaihtelua jos snakelaita onkin pittipuolella ja siis hiljainen. En itse asiassa edes tiedä miten tämä Porissa tulee olemaan. Vanhan liiton pelaajana pitäisin laitavalmennuksen poissa mutta toisaalta itsekin on kiva innostua huutamaan fiksuja neuvoja ja siten osallistua muidenkin peliin.
Kimmo Kainulainen: Dream Team on perinteisesti pitänyt talvella yleensä pitkää treenaustaukoa, mitenkäs tähän kauteen on valmistauduttu?
Juha Helppi: Samalla lailla kuin aiempiinkin kausiin. Osa porukasta on käynyt Sissoksen hallilla talvella muutaman kerran, muut ovat keskittyneet peruskuntoharjoituksiin.
Viime vuosi päättyi turnausvoittoon ja hopeamitaleihin, onko joukkueeseen tullut sen jälkeen minkä verran muutoksia?
Viime vuosi tosiaan päättyi mukavasti ja meni muutenkin hyvin. Muutoksia joukkueeseen näin alkukaudesta ei ole paljoa tehty. Yksi liigarookie nähdään Porissa, muuten jatketaan samoilla pelaajilla kuin viime vuonnakin.
SPBL:ssä siirryttiin tänä vuonna käyttämään jenkkisarja PSP:n suojia ja layoutteja, miltä muutos tässä vaiheessa vaikuttaa? Porissa käytössä oleva MAO:n leiska lupailee hitaita pelejä?
Tämä leiska vaikuttaa todellakin melko hitaalta. Hidas leiska yleensä suosii meitä, mutta saa nähdä toteutuuko tämä käytännössä. Mielestäni on mukava kokeilla välillä PSP:n leiskoja vaihteeksi.
Jenkkilän ja Euroopan sääntökirjat ovat alkaneet erkaantua toisistaan siinä mielessä, että Yhdysvalloissa laitavalmennusta ryhdyttiin tänä vuonna rajoittamaan aiempaa enemmän myös nk. katsomolaidassa, eli tavallaan sääntöjä on vedetty pikku hiljaa takaisinpäin kireämmälle ja kireämmälle siitä kun avustaminen oli sallittua joka suunnalta. Mitä mieltä olette laitavalmennuksesta kaikkiaan? Mihin suuntaan siinä pitäisi Suomessa mennä? Jenkkityyppisten rajoitusten toiminta olisi Suomessa varsin erilainen, kun katsomoissa ei ole kovin paljon väkeä?
Oma mielipiteeni on, että katsomovalmennuksen voisi jättää kokonaan pois. Silloin pelaajilta vaadittaisiin enemmän henkilökohtaisia taitoja. Valmentajan avustamana esimerkiksi sneikin pelaaminen on välillä jopa liiankin helppoa. Suomessa pitää silti seurata samaa linjaa kuin Euroopassa ja/tai Jenkeissä on, vaikka turkulaisten mielipide asiasta olisikin erilainen.
Linkkejä:
