Kotimaista kisapeinttikansaa on kuohuttanut Suomen Paintball-liiton tulevaa kautta koskeva, tiedotteessaan ilmoittama muutos siitä että jatkossa liiton sarjoissa pelaavilla tulee olla suomalainen henkilötunnus. Sen saamiseksi ei tarvitse olla Suomen kansalainen, mutta toteutuessaan se taitaa rajoittaa pelaajistoa siten, että henkilön pitää ainakin jossain määrin asua tai oleskella/tehdä töitä Suomessa.

Mitään tilastoja ei taida asiasta olla, mutta äkkiseltään tulee mieleen viime vuoden sarjoista viisi-kuusi joukkuetta, joiden riveissä oli ulkomaalaisia pelaajia. Isoimmin muutos kuitenkin vaikuttaa Fieldfighteriin ja virolaiseen Ronyxiin, muilla vierailijat ovat tainneet olla enemmän yksittäisiä.

Kansallisten sarjojen ideaa

Kansallisissa sarjoissa niin kuin SPBL:n systeemit ovat, toiminta järjestetään yhdistystoiminnan kautta, jolloin kilpasarja tarjoilee edullista pelaamista, järjestelee vakuutukset ja sallii mm. osallistumisen omia värikuulia käyttäen, toisin kuin kaupallisissa sarjoissa usein. Kansalliset sarjat järjestävät ja niissä pelaavat paremmuudesta kyseisen maan urheiluseurojen urheilijat tai joukkueet, niin kuin alempana piirimestaruudet ratkotaan pienemmän alueen asujaimiston kesken. Vastaavasti kansainvälisesti Euroopan mestaruuskisoissa pelaavat eurooppalaiset joukkueet ja MM-kisoissa otellaan sitten kaikkien maiden pelaajien tai joukkueiden kesken.

Vaikka liiton sarjat ovatkin kansallisia, niin virolaisia joukkueita on ollut mukana vuodesta 2009, ensin Adrenaliin ja viime kaudella Ronyx. Säännöillä ei ole myöskään juuri rajoitettu pelaajien siirtymistä joukkueesta toiseen kauden mittaan, vain jonkin verran sarjatasojen välillä. Uuden rajoituksen ajaminen vanhan käytännön päälle onkin sitten kiperä kysymys.

Tilanne on kuitenkin mennyt sellaiseksi, että liiton jäsenyhdistysten vuosikokouksen perusteella halutaan siis rajoittaa pelioikeutta niihin, joilla on suomalainen henkilötunnus. Ilmeisesti syynä on sellaiseen tilanteeseen ajautumisen estäminen, jossa ulkomaalaisten pelaajien vaikutus nousisi liian suureksi.

Eli jos tilanne äityisi niin pahaksi että joukkueissa pelaisi sitten ”ostopelaajia” siihen malliin, että SM-liigan finaaleissa on kentällä vastakkain kymmenen ukkoa joista valtaosa ei ole suomalaisia, niin onko kyse enää kansallisesta sarjasta jossa haetaan sitä Suomen parasta joukkuetta vai jostain ihan muusta.

Maailma on kuitenkin muuttunut ja yhdistys- sekä talkoohenki Suomessa jonkin verran hiipunut. Se alkuperäisen tyylinen sarja, jonka järjestelyihin kaikki joukkueet osallistuivat, on myös saanut mukaansa tiimejä jotka haluavat ottaa osaa vain varsinaiseen pelaamiseen. Lisäksi rajojen yli kuljetaan tänä päivänä niin paljon helpommin kuin kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten, joten pelaajien reaktioista päätellen osa ei enää miellä SPBL:n sarjoja enää sillä lailla kansalliseksi sarjaksi. Ilmeisesti osalle olisi ihan ok jos Suomen mestaruuden voittaisi vaikka kokonaan ulkomainen joukkue, onko näin?

Osansa tähän mielten muutokseen taitaa olla sillä, että maailmalla mallia näyttävät paintballin isommat kansainväliset sarjat ovat kaikki kaupallisia, joiden tavoitteena on rahan tekeminen ja joille pelaajien tai joukkueiden osallistumisen rajoittaminen on idealtaan luonnoton eikä tule edes mieleen. Niissä helposti myös unohtuvat sellaiset asiat kuin sarjatasojen pelaajavaihdosten valvonta, helpommin katsellaan läpi sormien, jotta mukaan saadaan mahdollisimman paljon maksavia asiakkaita. Jos tavoitteena kuitenkin on pitkäaikainen toiminta, on eri sarjatasoilla pelaavien taitotasoja kuitenkin jossain määrin valvottava, muuten se syö rankasti mukana olijoiden fiilistä ja vähentää osallistuvien pelaajien ja joukkueiden määrää.

Mallia tai kokemuksia muista lajeista?

Kilpailemisesta kun puhutaan, niin etua luonnollisesti haetaan sieltä mistä sitä on saatavissa mitä erilaisimmissa muodoissa. Samoista asioista on väännetty aikoinaan kättä kotimaisissa palloilusarjoissa, kun ulkomaisten pelaajien osallistuminen tuli sallituksi ja sarjat/seurat kasvoivat siihen malliin että palkanmaksu yleensä oli mahdollista. Asia herättää intohimoja edelleen, ”ulkomaalaisvahvistuksistahan” sitä yleisesti jaksetaan kirjoitella lehtien urheiluosastoissa. Yksittäisten urheilijoiden passinvaihtokaan ei ole mitenkään poikkeuksellinen toimi maailmalla, kun isommista rahoista aletaan puhua ja olympialaiset siintävät tulevaisuudessa tai halutaan kiertää joukkuekohtaisia rajoituksia.

Pelaaja-asioita on Suomessa hoidettu eri lajeissa erilaisilla joukkuekohtaisilla ulkomaalaisten pelaajien kiintiöillä ihan sääntöjen kautta ja toisaalla tiimien keskinäisten herrasmiessopimusten avulla, kun pelkona on ollut palkkakulujen karkaaminen käsistä.

Puhtaasti ammatikseen peinttiä pelaavien joukkoryntäyksestä ei Suomessa ole pelkoa, mutta kotimaisen harrastamisen toimiessa amatööripohjalta yksittäistenkin sarjojen ulkopuolisten pelaajien esiintyminen voi vaikuttaa huomattavasti muiden motivaatioon. Esimerkiksi jos kaksi joukkuetta on ykkös- tai kakkosdivisioonassa ennen kauden päätöskierrosta tiukassa pistetilanteessa, niin jos toinen sitten shoppailee riveihinsä jonkin ulkomaisen joukkueen pelaajia, joiden pelitaidot Suomessa sopisivat parhaiten SM-liigaan, mutta ensimmäistä kertaa sarjaan osallistuessaan pääsevät sitten entisten sääntöjen puolesta vaikka 2. divisioonaan. Kun nousupaikan tällä tavoin hommannut tiimi sitten jatkaa seuraavalla kaudella pelaamista vanhoilla pelaajillaan ylemmässä sarjassa, niin se ei ole omiaan kannustamaan hävinneitä lajin parissa puuhailemiseen tai panostamaan omassa seurassa minkäänlaisen nuorisotyön tekemiseen. Näin ei sentään ole onneksi divisioonissa vielä käynyt, mutta merkkejä rosterien boostaamisesta omaan suuntaan suotuisaksi on kyllä esiintynyt, joten jollain lailla asiaan on hyvä puuttua.

Onko sopiva, pidemmän aikavälin ratkaisu sitten nyt julkisuuteen tullut henkilötunnukseen perustuva rajoitus? Jonkinlainen joukkuekohtainen ulkomaalaispelaajien kiintiö? Pelaajasiirtojen kieltäminen kauden aikana kokonaan tai tiettynä aikana (”rosterilukotus”)? Tai sitten perusperiaatteiltaan johonkin aivan erilaisen sarjan järjestämiseen siirtyminen, se olisi liiton jäsenseurojen ratkaistava. Erilaisia sääntöjä on muissa lajeissa käytössä ihan aiheesta.

Kaikkineen asia on sillä lailla tapetilla, että se saattaa repiä kilpakenttää pahasti rikki. Valitettavasti sellainen ratkaisu saattaa hyvinkin olla joillain osapuolilla tähtäimessäkin, joten asiassa olisi hyvä edetä lyhyin askelin.

Linkkejä:

• SPBL:n vuosikokouksen antia