Tilastot
Yhdistyshaastattelussa Äänekosken Viper
Yhdistyshaastatteluiden sarja saa jatkoa tällä kertaa Äänekosken suunnalta, jossa paintballia vie eteenpäin kisapuolelta liiton sarjoista tuttu Viper. Normaalista pienestä peinttiseurasta poiketen Viperin taustalta löytyvät PLF ry sekä Äänekosken voimistelu- ja urheiluseura Huima ry, joka on perustettu jo vuonna 1904.
Paintball.fi haastatteli Jari Tuukkasta Viperin syntyhistoriasta ja toiminnasta tuhansien jäsenten urheiluseuran yhtenä osana:
Kimmo Kainulainen: Viperin joukkueet ovat olleet mukana SPBL:n sarjoissa nyt pari vuotta, mutta vuosien varrelta löytyy pelitoimintaa eri nimillä pitkältä ajalta. Valotatko vähän seuran historiaa?
Jari Tuukkanen: Viperin uusi tuleminen tosiaan näki päivänvalon marraskuussa 2011 kun Äänekosken Huiman paintball-jaosto ja hankasalmelainen PLF ry päättivät kokeilla yhteistyön onnistumista kausille 2012-2013. Ihan ensimmäistä kertaa eivät toki äänekoskelaiset ja hankasalmelaiset harrastajat lyöneet päätään samaan seinään, vaan näiden kahden porukan alkuperä on oikeastaan enemmän tai vähemmän yhteinen.
Jo viime vuosituhannella keskisessä Suomessa metsäkentillä samoilivat peliporukat Kyklooppi ja TND Consulate irtoturnauksia ja eri sarjatasojakin kiertäen. Noiden porukoiden voimin näkivät päivänvalon ja myös suursuosion Kattamäen Korkeajännitykset vuosina 1999-2000. Samoihin aikoihin, vuonna 1999 kolme opiskeluaikoinaan tutustunutta nuorisotyönohjaajaa päätti hankkia vuokrakäytössä olleita painttikamoja lähinnä omaksi uudeksi harrastuksekseen. Lajiin oli osa porukasta tutustunut jo 1990-luvun alkupuolella ja jo tuolloin aktiivista boardipainttiakin oli tullut harrastettua sfnetin uutisryhmässä (sfnet.urheilu.paintball).
Reilun vuoden touhuamisen jälkeen lajista ja nimenomaan sen kilpatoimintapuolesta kiinnostuneita hangaroundeja alkoi olla sen verran kasassa, että vuoden 2000 lopussa päätimme perustaa Hankasalmelle toimintaa tukemaan yhdistyksen, "maalinvapautusrintaman," PLF ry:n. Toiminta käynnistyikin varsin nopeaan, kevättalvella 2001 PLF osallistui kahdella tiimillä Serenan kuplahallissa järjestettyyn Bubble-turnaukseen, joista sijat 3 ja 4. Toisella tiimillä oli jo omia pelivälineitä hankittuna, toiselle tiimille välineet saatiin lainaan DH:lta. Kesät 2001-2002 kierrettiin silloista alinta sarjatasoa eli 1.-divaria. Vuoden 2002 aikana osa PLF:n pelaajista siirtyi pelaamaan silloisen jyväskyläläisen/keskisuomalaisen liigatiimin Viperin riveihin ja näin vuonna 2003 PLF:n jäseniä pelasi niin liigaa (Viper) kuin kakkosdivariakin (Päivi ja pojat). Kauden 2003 jälkeen muutaman pelaajan innostus lopahti ja osa siirtyi opiskeluiden tai muiden syiden takia kestoltaan määrittelemättömälle sapattivapaalle. Kaudeksi 2004 ei yksinkertaisesti olisi saatu edes yhtä tiimiä kasaan ja muutama seuraavakin vuosi meni varsin hiljaisesti.
Nyky-Viperin juuret alkavatkin oikeastaan vuodesta 2008, jolloin samaan aikaan kahdella eri paikkakunnalla toisistaan tietämättä virisi entisten ja uusien harrastajien keskuudessa innostus lähteä kokeilemaan juuri perustettua kolmosdivaria. Molemmilla tahoilla haluttiin tiimit tehdä "omista porukoista," joten PLF Red (äänekoskelaiset) ja PLF Green (hankasalmelaiset) osallistuivat kahdella tiimillä kolmosdivariin. Yhteistyö käsitti tuolloin lähinnä vain muutamia yhteisiä treenejä ja jo vuodelle 2009 tiet erkanivat Redin siirtyessä Äänekosken Huiman siipien suojaan ja Greenin jatkaessa PLF:n joukkueena.
Molempien tiimien pyöriessä käytännössä muutaman ihmisen varassa, vuosi 2010 jäi turnauspaintin osalta väliin, vaikkakin molemmilla porukoilla omaa toimintaansa olikin. Pelaajapulan vuoksi 2009-2011 aktiivisimmat huimalaiset retkeilivät säännöllisesti Jämsän Paintballin toiminnassa mukana ja PLF treenaili keskenään. Syksyllä 2011 muutama huimalainen ja PLF:n jäsen törmäilivät Oulun kierroksen yhteydessä ja oikeastaan siitä lähtikin ajatus taas voimien yhdistämisestä. Tällä kertaa heti alussa haluttiin karistaa aiemmat kaunat kahdesta eri porukasta ja joukkueelle haluttiinkin hakea uusi nimi. Vanha Viperin nimi kaivettiinkin jonkin bulkin uumenista, vaikkei Viperin aiemmista jäsenistä ollut kuin yksi enää mukana toiminnassa. Jonkinlaisia tavoitteitakin tuolloin asetettiin kausille 2012-2013. Ensimmäinen vuosi menikin kahden porukan toimintatapoja ja asenteita yhteen sovittaessa ja pelaillessa, kaudella 2013 päästiin sitten jo toimimaan enemmän tai vähemmän tavoitteellisesti.
Pikkuhiljaa myös vuosituhannen alussa tauolle jääneet PLF:n ja Viperin harrastajat ovat osoittaneet kiinnostusta harrastusta kohtaan ja toiveissa onkin saada ensi kaudelle harrastajamäärää nostettua sen verran, ettei ennen joka kierrosta tarvitse jännittää, saadaanko rosterit kasaan. Viperin toiminnasta kiinnostuneet ottakaahan siis yhteyttä!
Silloin tällöin putkahtelee esiin ajatuksia paintballin junioritoiminnasta. PLF:n toiminta on ollut oikeastaan aina enemmän tai vähemmän junioritoimintaa, sillä kulunut kausi on ensimmäinen, kun kaikki pelaajat ovat yli 18-vuotiaita. Erilaisista valtakunnallisista nuorisoprojekteista onkin vuosien varrella saatu muutama tuhat euroa toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen, joten voin lämpimästi suositella tätäkin toimintatapaa. Esimerkiksi lajiesittelyt yläasteille/lukioille tuovat oikeastaan aina toimintaan mukaan muutamia innostuneita. Omia pelaajarivejämme olemme täydentäneet 3-man reball-turnausten kautta, joita on tässä vuosien varrella tullut järjestettyä lähes kymmenkunta. Kannustan myös tiimejä rohkeasti houkuttelemaan kauniimman sukupuolen edustajia mukaan toimintaan. Koska lajista kiinnostuneita naisia löytyy aina, kyllä heistä jonkun saa aina mukaankin, PLF:n toiminnassa on ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta ollut aina mukana näitä pelinaisia. Ja kun mukana on naisia, tulee mukaan myös uusia miehiä…
Onkos toiminta kokonaan keskittynyt lajin kisapuoleen vai löytyykö seurasta metsäpelaajiakin?
Vaikka suurimman osan ensimmäiset kosketukset lajiin ovat tapahtuneet metsäpeleissä, on toiminta hyvin vahvasti painottunut kisapuoleen. Painotus on tullut jäsenten oman kiinnostuksen kautta, mutta ei metsäpelejä eikä -pelaajia kohtaan ole kyllä mitään antipatioita, joten mukaan vaan toimintaan.
Viper toimii nykyään Äänekosken Huiman osana, joka on yli satavuotias, tuhansien jäsenten urheiluseura, jolla on laaja-alaista toimintaa yli lajirajojen. Kuinka paintball sopii mukaan?
Viperin toisena taustatahona toimiva Äänekosken Huima otti hienosti uuden porukan suojiinsa. Itse asiassa Huimalle on perustettu paintball-jaosto lähes vuosikymmen sitten ja vaikka yhdistyksen kokemukset tuon jaoston aikaisista harrastajista eivät todellakaan olleet positiiviset, uudet innokkaat toimijat on otettu hyvin vastaan. Jonkin verran ylimääräistä työtä ovat paintball-jaoston aktiivit joutuneet tekemään, jotta jaoston uskottavuus ja luottamus emäseuran taholta on saatu kuntoon menneisyyden jäljiltä. Ison ja paikkakunnalla merkittävän taustaorganisaation osana toimiminen on ymmärrettävästi helpottanut toiminnan pyörittämistä ja erilaisten hankkeiden eteenpäin viemistä.
Puhtaasti taloudellista avustusta, "ilmaista rahaa" ei kuitenkaan emäseuralta saada, mutta emäseuran kautta saamme mahdollisuuden varainhankintaan talkootöiden kautta. Ja nämä talkoilla tehtävä varainhankinta onkin aina ollut merkittävä osa molempien Viperin taustayhdistysten toimintaa, sillä esimerkiksi PLF on kustantanut jäsentensä kaikki treeni- ja turnauskuulakulut vuosia 2001 ja 2013 lukuun ottamatta. Näin yleisen taloudellisen tilanteen ollessa heikko ja talkoiden vähennyttyä merkittävästi, on tällä kaudella Viperin pelaajien pitänyt itse maksaa 1/3 omista kuulakuluistaan, Huiman pb-jaosto ja PLF ovat maksaneet loput.
Minkä lajien harrastajia nykyään on mukana?
Itse asiassa tällä hetkellä ei muiden lajien aktiivisia harrastajia ole paintball-toiminnassamme valitettavasti mukana, mutta esimerkiksi oman kentän rakennusprojektissa on ollut mukana pituushyppääjä ja tämän vuoden Äänekosken kierroksen järjestelyiden loppusiivouksesta vastasi pääosin juniorikoripallojaosto. Viperin omien jäsenten aiempien harrastusten joukosta löytyy niin jalkapalloa, koripalloa kuin jenkkifutistakin. Nyt kun oma kenttäprojekti alkaa olla päätöksessään, varmasti jatkossa mukaan saadaan enemmän myös muiden jaostojen jäseniä.
Olette järjestäneet SPBL:n kierroksen kahtena vuonna Äänekosken Urheilupuistossa mainiolla nurmella, mutta kyseistä paikkaa ei taideta ihan joka viikonloppu kasata treenejä varten 
. Minkälainen kenttäpaikka teillä on normaalikäytössä?
Valitettavasti emme tosiaan ole saaneet paikkaa vain omaan käyttöömme (tosin emme ole kyllä yrittäneetkään), mutta olemme kovin kiitollisia Äänekosken kaupungille siitä, että olemme saaneet näinä kahtena vuotena loistavat puitteet turnauksellemme. Kaupunkia pitää myös kiittää siitä, että olemme saaneet maa-alueen käyttöömme, johon on 2012-2013 kasattu ja tasattu todella hyvä kenttäpohja. Taloudellista tukea ei kentän rakentamiseen ole saatu, mutta onneksi kenttää rakentamassa olleet tahot ovat viilanneet hintojaan alaspäin sekä antaneet reilusti maksuaikaa. Pikkuhiljaa olemme haalineet turffia eri puolilta Suomea ja loppukesästä saimmekin kentän kokonaan katettua turffilla. Kiitoksia Sissos, ProGames, Cyclone ja PoKe turffista ja sen kuskaamisesta. Kaunishan turffimme ei ole, mutta varsinkin treenikäytössä enemmän kuin riittävä. Vaikka PLF:llä ja Huimalla on ollut vuodesta 2001 lähtien käytössä oma suppikenttä, ei aiemmin ole pelipaikaksi löydetty pysyvää kenttäpohjaa, joten olemme joutuneet aina keväisin etsimään uutta peltopohjaa harrastuksellemme. Ainakin tällä hetkellä näyttää sille, että vuonna 2014 ei tarvitse enää miettiä, missä treenata. Siinä kunnossa ei pelipaikka kuitenkaan vielä ensi kesänäkään ole (Paulus on tosin tästä eri mieltä), että siellä voitaisiin kierrosta järjestää, mutta useamman tiimin treenejä tai pienempiä irtoturnauksia kyllä.
Talvikaudella meillä on jo vuosien ajan ollut Hankasalmen monitoimitalolla säännöllinen vuoro reball-treenejä varten. Vaikka iso osa ajasta meneekin aina syndien pystytykseen ja purkamiseen, saadaan siellä pidettyä pelituntumaa yllä edes jollain tavalla sekä tietysti käytyä tekniikkaa läpi. Tulevana talvikautena saatamme kuitenkin siirtyä sisätreenailemaan Äänekoskelle. Kuten näistä Viperin taustatahojen kotipaikkakuntien tarjoamista mahdollisuuksista voi päätellä, ei pienellä paikkakunnalla toimiminen ole vain huono asia. Totta kai se vaikeuttaa uusien harrastajien saamista, mutta esimerkiksi Suomen seitsemänneksi suurimmasta kaupungista Jyväskylästä lähtöisin olevaa pelaajaa ei meillä ole tällä hetkellä ainuttakaan mukana (itse asiassa ei ole tainnut olla koskaan), vaan kaikki tulevat Jyväskylän ympäristökunnista, joten ei se paikkakunnan kokokaan ole aina ratkaiseva tekijä.
Reball-treenien lisäksi suunnitelmissa on järjestää Sissoksen bunkkerissa ainakin yksi turnaus, toivottavasti saamme tiimejä mukaan. Jotain uutta on suunnitelmissa, mutta siitä myöhemmin lisää. Ensi kauden suunnitelmissa on myös tänä vuonna Äänekoskella testatun "live-lähetyksen" tuottaminen joka kierrokselta, mikäli systeemi saadaan hiottua talven aikana riittävän hyvään kuntoon ja hommaa tukemaan saadaan riittävästi yhteistyökumppaneita.
Toiminta laaja-alaisen yhdistyksen osana tuo etunsa, onkos sitten huonoja puolia, joutuukos paintball-jaosto esim. tekemään tiliä toiminnastaan vuosittain minkä verran "ylöspäin?" Onko jaostolla oma kirjanpitonsa tai muuta paperisotaa vai miten hommat hoituvat?
Oikeastaan tämä onkin se iso ero Viperin taustayhdistysten välillä. PLF:n toimiessa omana ry:nä päätös- ja muu valta on yhdistyksellä, mutta vastaavasti on käytettävissä vain oma kassakin. Huiman paintball-jaostossa lähes rajoittamatonta valtaa käyttää jaoston hallitus (lue: Paulus), mutta toki jaosto on tilivelvollinen emäseuralle. Huimassa toiminnasta vastaa emäseuran oma hallitus, jonka alaisuudessa eri jaostot toimivat. Jaostojen toiminnasta vastaa kunkin jaoston puheenjohtaja, joka valitaan jaoston vuosikokouksessa. Jaoston vuosikokouksen lisäksi jaostoille ei ole muuta "pakollista" toimintatapaa, vaan kukin jaosto on saanut kehittää itselleen parhaan tavan pyörittää omaa toimintaansa.
Käytännössä kaikilla Huiman jaostoilla on myös oma "hallituksensa," siinä missä itsenäisellä ry:llä sen hoitaa ry:n hallitus. "Ylöspäin" toiminnasta vastataan sen verran, että jaoston tulee laatia emäseuran hallitukselle toimintasuunnitelma tulevan kauden osalta, jaoston budjetti tulevalle vuodelle, sekä laatia toimintakertomus kuluneen kauden toiminnasta. Osaltaan näitä "tavallisen" ry:n omiksi tehtäviksi tulevia asioita saadaan kätevästi hoidettua emäseuran palkattujen työntekijöiden kautta, joten toiminnan pyörittäminen jaostomuodossa on tietyllä tapaa "helpompaa" kuin oman uuden seuran perustaminen (tietoa, taitoa ja osaamista tili- ja paperiasioista on saatu huomattava määrä emäseuran kautta).
Toiminnan voisi sanoa olevan "rennompaa" isomman seuran omana jaostona, kuin itsenäisenä seurana. Tämä voi osaltaan aiheuttaa päätöksentekoprosessien suoraviivaistumista, jos jaoston jäsenistön aktiivisuus on vaihtelevaa (aktiivinen puuhamies hoitaa käytännön asioita ilman kummempia kokoustamisia). Onneksemme emäseura on tarjonnut pienelle jaostollemme myös varainhankintamahdollisuuksia sekä myös antanut jaostolle vähän lainaa/maksuaikaa toiminnasta aiheutuviin kuluihin. Kirjanpito, laskunmaksu ja muu pakollinen paperisota hoituu onneksi lähes täysin Huiman toimiston ja työntekijöiden kautta.
Paintball-joukkueissa hommat tuppaavat valitettavan usein kasaantumaan yksille tai parille harteille, onkos teillä minkä verran aktiiveja puuhamiehiä mukana seuran toiminnassa eri vastuualuein?
Tähän vastaaminen oikeastaan vaatisi tuon sanan "aktiivinen" tarkempaa määrittelyä… Meillä on kaikessa toiminnassa aktiivisia jäseniä muutama, näiden lisäksi talkoisiin aktiivisesti osallistuvia muutama ja edellisten lisäksi treeneihin aktiivisesti osallistuvia muutama. Sitten on myös näitä ajatuksen tasolla aktiivisia, joita on ehkä noin puolet jäsenistä. Valitettavasti usein ne samat naamat kantavat vastuun niin talkoista, treeneistä kuin turnausjärjestelyistäkin, joten mitään viisastenkiveä mekään emme ole tähän onnistuneet löytämään. Aikuisilla ihmisillä kun tuo kiristys, lahjonta ja uhkailukaan ei tunnu toimivan. Kaipa tässäkin asiassa on nähtävissä se oman motivaation taso, kaikilla meillä on sama määrä kuitenkin tunteja vuorokaudessa ja jotkut haluavat käyttää sitä aikaa myös paikallisen paintin hyväksi.
Kuinka tai kehen toiminnastanne kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä?
Meihin saa ottaa yhteyttä keneen tahansa, tällä hetkellä taustayhdistysten puheenjohtajina toimivat Johanna Matilainen (PLF ry) ja Paulus Parkatti (Huiman pb-jaosto). Yhteydenotot onnistuvat esim. Viper paintball teamin Facebook-sivun kautta. Treenijärjestelyistä ja niiden sisällöstä kantaa vastuuta allekirjoittanut.
Kiitokset haastattelusta ja aina vain menestyksekkäämpää toimintaa tulevaisuudessa.
Kiitos tästä hienosta mahdollisuudesta kertoa toiminnastamme, kiitos myös siitä suuresta työmäärästä, jota olet tehnyt suomalaisen paintballin eteen! Toivotamme Paintball.fi:lle kaikkea hyvää. Jatkakaamme kohti tulevaisuuden haasteita!
Linkkejä:
