Tilastot
Liigakommentit Äänekoskelta 2013
Suomen Paintball-liiton kauden kolmas kisaviikonloppu Äänekosken Liikuntapuistossa vei joukkueet jälleen mainiolle nurmipohjalle, johon päästiin tutustumaan jo viime vuonna. Kierrokselle valittu ei-Millennium leiska hidasti pelejä reilusti, edellisen turnauksen nopeiden 4-0 liigapelien rumba oli muisto vain ja pelit aloitettiinkin usein pitkällä ja hartaalla jakamisella aloitussuojilta. Laitaan sijoitettu iso M-suoja taisi nähdä enemmän liikennettä kuin aikoihin, kun ratkaisuja haettiin sen suoman näkösuojan takaa.
Paintball.fi haastatteli jälleen liigatiimien edustajia kierroksen jäljiltä:
Kimmo Kainulainen: Onnittelut Trivogalle Äänekosken turnausvoitosta, kärkipaikka taisi maistua poikkeuksellisen makealta vaikean Kirkkonummen kierroksen jälkeen?
Marek Darkowski: Kiitos, pitää kyllä sanoa että oli mukavaa voittaa taas kierros. Pitkälti tässä viime aikoina on menty Fieldfighterin viedessä voiton ja muut sitten ovat vääntäneet jäljelle jääneistä sijoituksista. Myös hankalahkon Kirkkonummen kierroksen jälkeen tuntui hyvältä saava voitto kierroksesta.
Normista poikkeava kenttälayout taisi sopia teille hyvin kun tuloksia katsoo, näkyikö tämä jo treeneissä ennen kisoja vai millä fiiliksellä laidassa ollutta M-suojaa lähestyttiin?
Kyllä pitää sanoa että ensimmäinen fiilis kentästä oli pikkaisen kummastunut, varsinkin kun paperilta sitä katsoi. Meillä oli kahdet hyvät pelitreenit kentällä, jossa päästiin vähän testailemaan erilaisia peluutuksia liigatiimejä vastaan. Melko hyvä fiilis jäi treeneistä saaduista tuloksista.
Testailimme vielä omissa treeneissä hieman kentän breikkejä ja miten niissä onnistutaan. Lähdettiin pelaamaan kenttää pikkuisen "Turkumaisella" pelityylillä. Kapeiden aloitusten ansiosta saimme hyvin palloa ilmaan alusta saakka ja saimme pudotuksia heti breikeistä. Pyrimme pitämään linjoja lukossa kentällä olleista pystytölkeistä, jotta sekä teltta että snake-laidassa vastustajat eivät pääsisi etenemään. Ilmeisesti onnistuimme tekemään voitokkaat suunnitelmat kun päästiin pokkaamaan kulta tältä kierrokselta.
Olette tasapisteissä Dream Teamin kanssa Poriin lähdettäessä ja keskinäisessä kamppailussa on hopeamitalit palkintona, jos Fieldfighterille ei kärjessä ihan jotain outoa käy, pitääkö turkulaisten tekemisiä vahtia erikseen vai miten asennoidutte kauden päätökseen?
Pelkään että kulta on tältä kaudelta jo jaettu ja Fieldfighters ei kyllä millään onnistu kompuroimaan niin pahasti että kulta tulisi uudelleen jakoon, mutta hopeasta pitääkin jo sitten taistella tosissaan.
Olemme analysoineet Turun peliä koko kauden ja huomanneet selkeän muutoksen heidän pelityylissään. Meidän onneksemme DT on avannut peliään ja alkanut pelaamaan aggressiivisempaa paintballia ja oli selkeästi havaittavissa että Suomipaintballin lukotuksen mestari Juha kirmasi hurmiossa kentällä. Me lähdemme siitä että tämä DT:n uusi pelityyli on vienyt Juhan niin suureen hurmioon, että DT:n lukot murtuvat. Pitänee pikkusen antaa varmaan Juhalle siimaa treeneissä, niin että jää hyvä mieli peleistä ja sitten ampua pois turnauksessa, kun hän kirmailee treeneistä jääneessä hurmiossa.
Kun tukipilari on poissa sortuu myös loput temppelistä, plus onhan meillä aina se etu että warppi toimii vain toisinpäin, joten Juha pelaa vain joka toisen pisteen. Eli ei kai tässä muuta kun pitää vetää hyvät treenit alle ja lähteä voittamaan seuraavaa kiekkaa, niin eipä ainakaan DT tai Cyclone pääse ohi.
Kimmo Kainulainen: Dream Teamille Äänekoskella vain yksi hävitty matsi koko päivänä, mutta alemman finaalin paikka kahden tasurin vuoksi ja kolmas sija, menikö päivä hyvien vai huonojen tulosten sarakkeeseen?
Juha Helppi: Kyllä nykyisessä SM-liigassa kolmen parhaan joukkoon sijoittuminen menee aina hyvien tulosten sarakkeeseen. Toki finaalipaikka oli erittäin lähellä, voitto viimeisestä pelistä Ässä Creditoria vastaan olisi riittänyt, mutta pari ensimmäistä pistettä venyivät pitkiksi ja hävisimme ne. Pystyimme vielä kirimään tasoihin ja pääsimme ylivoimalla yrittämään ratkaisupistettä kun kellossa oli yli minuutti aikaa, mutta emme pistettä pystyneet ottamaan. Kaikki kunnia Ässälle, he pelasivat hyvin Äänekoskella. Pronssipelissäkin he taipuivat meille vain 3-2, meidän liputtaessa viimeisen kerran kun kellossa oli ainoastaan sekunti aikaa jäljellä.
Joukkuepeliimme Äänekoskella sen sijaan ei voi olla tyytyväinen. Kirkkonummella pelaamamme aggressiivinen peli ei onnistunut Äänekoskella. Kärkimiehemme putosivat poikkeuksellisesti syndipelissä liian usein, emmekä päässeet oikeastaan koskaan kummastakaan laidasta läpi. Tämän takia pelit menivät pitkiksi ja tasureita tuli.
Kenttäpohja poikkesi erityisesti M-suojan kohdalla totutusta ja Äänekoskella nähtiin vain yksi 4-0 peli sekä useita aikaan menneitä matseja. Miltä kenttä tositoimissa tuntui harjoitusotteluihin verrattuna?
Tiesimme jo ennen kierrosta, että leiska saattaa johtaa yllättäviin tuloksiin. Aika samanlaista pelaaminen oli kuin treeneissäkin, meidän kohdallamme valitettavan tuskaista puurtamista. Itse tykkäsin pelata tällä leiskalla ja olen ehdottomasti muidenkin kuin milleleiskojen kannalla.
Fieldfighter on sarjataulukossa lähes varma mestari, mutta hopeataisto meni nyt erittäin tiukaksi kun olette tasapisteissä Trivogan kanssa ennen kauden lopetusta. Porin alkusarjan keskinäinen matsinne saattaa ratkaista erittäin paljon, valmistaudutaanko siihen esim. valmentajien puolesta eri lailla kuin muihin?
Samalla tavalla lähdetään kuin ennenkin Trivogaa vastaan, eli koitamme ampua Marekkia breikissä. Hitti Marekkiin johtaa aina vähintään ofoon (jos tuomarit ovat hereillä) ja piste on siinä. Jos tämä ei onnistu tai Marek ehtii waipata huomaamatta, niin siirrymme varasuunnitelmaan. Laitakoutsimme huutaa pitkään DT:ssä pelaamisesta haaveilleen ja turkulaisia fanittavan Jesse Liimataisen paikan. Sitten joku meistä juoksee Jessen yli. Jesse tunnetusti spinnaa aina (treeneissäkin), joten taas jos tuomarit ovat hereillä, niin peli on siinä. Pomminvarma taktiikkamme pettää ainoastaan siinä tapauksessa, että Marek ja Jesse ovat molemmat sivussa Porin kierrokselta. Luotamme kuitenkin siihen, että näemme molemmat kentällä Porissa ja illalla juhlimme hopeamitalit kaulassa Porin yössä!
Kimmo Kainulainen: Ässä Creditorille kauden paras sijoitus alemman finaalin paikalla, menikö kierros nappiin?
Tuure Vehkamäki: Joukkue ja yksilöt pääsevät koko ajan paremmin sisälle liigapelaamiseen, kuten odotukset ovat olleetkin. Joka osa-alueella oltiin nyt taas pikkaisen parempia ja pelaajat pääsivät pelaamaan terveenä pronssipeliin saakka. Turkulaisille hatunnosto pronssipelin ratkaisupisteen liputuksesta vain 0,1 sekuntia ennen summeria.
Miltä erikoisempi suojien asettelu vaikutti turnausolosuhteissa?
Samalta kuin treeneissä, jossa valmistaudutaan leiskaan mahdollisimman hyvin ja tällä kertaa myös tämä osa-alue oli valmiimpi. Itse turnauksessa suunnitelmamme eivät muuttuneet, mutta perjantai-illan kuivatreenin myötä tarkentuivat. Leiska oli muuten tehty todella tarkasti ja selvästi siihen oli käytetty reilusti aikaa ja vaivaa. Lisäksi syndikepit oli lyöty fiksusti syndien reunoihin ja jopa vähän alle, jolloin kompastumisvaaraa ei ollut.
Sarjataulukossa tilanne parani pykälällä ja nousitte tärkeän putoamisviivan yläpuolelle, sarjapaikan säilyttäminen taitaa olla pääosassa kotikierroksella?
Se on totta kai ehdoton minimitavoite. Lähdemme kuitenkin taas parantamaan suoritustamme ja sitä kautta tavoittelemaan kauden parasta sijoitusta. Rosteripuolella joudutaan vähän jännittämään, koska yksi pelaaja loukkaantui Äänekoskella, toinen joutuu työreissulle, mutta toivottavasti yksi tärkeä soturi palaa riveihimme ja tuo loukkaantunutkin saadaan terveeksi ajoissa.
Mitenkäs kenttäprojekti on edennyt, kaikki valmiina SPBL:n ensivierailuun Porissa muutaman viikon päästä?
Viivästynyt moneen otteeseen kustannussyistä eikä ilman Pori Energian toimittamaa sähköliittymää olla voitu monia toimenpiteitä edes aloittaa. Nyt on pakko hankkia työmaasähkö aggregaateilla, koska sähköfirmaan ei ole mitään luottoa - 4 viikon toimitusaika lähti juoksemaan jo kesä-heinäkuun taitteesta. 500 + 300 metrin etäisyys ei pitänyt olla heille ongelma, koska ammattilaiset tekevät tällaisen urakan viikossa.
Ulkoreball-kenttä turffilla on oma juttunsa, mutta pelkästään kisakentän pohjien teko olisi edellyttänyt jopa 25.000-30.000 euron satsausta turffin, ilmojen, syndien, verkotusten, pittien yms. lisäksi. Porin seutu on lopulta pieni alue, jossa etenkin kisapuolen asiakkaat ovat historiassakin olleet kortilla, joten kisakentän pohjabudjetista on ollut pakko karsia valtaosa pois. Nyt on tehty riskillä pohjat 10.000 euron budjetilla eli silti aika isolla summalla. Ensi viikolla asennetaan turffi, 45 m pitkiä 4 metrin aika virheettömiä rullia - kiitokset Powerplay Paintball, Jouni Tervonen ja RumaQ.
Pohjien lopputuloksena turffin alla on tiivistettyä nollahiekkaa, joka ei ole kuitenkaan kovuudeltaan haluttua tasoa. Lisäksi kenttäpohja jää hassusti 30 cm ympäröivää aluetta alemmaksi, mutta hiekkaisen maaperän ansiosta myös tämä riski pitäisi olla hallittu muttei satavarma.
Tiedotamme käytännön turnausasioista myöhemmin ja päivitämme tietoa tarpeen mukaan, jotta valmiustasomme on kaikilla tiedossa turnausviikolla. Kenttäpuitteet tulevat olemaan kunnossa, ja tavoite olisi saada myös kentän pittilaidan 6 metrin huoltokaistalle kiinteät pitit jopa 6 joukkueelle, mutta parkkitilat, sosiaalitilat ja sähkö tulevat varmuudella olemaan miinussarakkeessa.
Kimmo Kainulainen: Cyclonelle osui Äänekoskelle kauden huonoin päivä lopputulosten valossa, mutta yksikin voitoksi käännetty matsi olisi tuonut jatkopelipaikan, millä fiiliksellä pelit sujuivat?
Sami Turunen: No, aikamoista pään seinään hakkaamista se oli. Tulos on ehkä laihempi kuin mitä esitykset oikeasti olivat, mutta vain lopputulos ratkaisee. Kun ei toimi niin ei toimi, hyvät treenit jäivät taas kääntämättä hyviksi peleiksi. Harmittaa jäätävän paljon että koomailtiin noin paljon koska tällä koomailulla voi käytännössä sanoa hyvästit mitalisijoille.
Miltä M-suojan normista poikkeava paikka ja erikoisempi snake vaikuttivat tosipaikassa?
Snake oli tällä kertaa sellainen että sopivalla lukituksella se saatiin jumiin ja snaken vaikutusmahdollisuudet muuhun kenttään vähenivät, joskin täysin toimettomaksi snakea oli vaikea ampua. Eteneminen saatiin kuitenkin stopattua ennen puolta kenttää. M:n erikoinen sijoittuminen avasi keskikentän ja vähensi läpijuoksuja muualta kuin aivan laidasta. Sinällään kummastakaan ei ole mitään pahaa sanottavaa, varsin pelattava kenttä tuo kokonaisuudessaan oli. Itse jopa tykkäsin kentästä jolla oli kerrankin mahdollisuus nähdä vähän joka puolelle.
Kolmen kärkeen on nyt neljän pisteen matka, loistosuoritus viimeisellä kierroksella ja muiden kompurointi voisi vielä tuoda mitalin, millä eväillä sitä lähdetään hakemaan?
Pakko sanoa että realiteetit tässä vaiheessa ovat selvät, on varsin epätodennäköistä että kukaan kärkikolmikosta kyykkäisi kuudennelle sijalle ja jos FF kyykkäisi, jäisi mitali silti saamatta. Teoriassa pronssi on vielä mahdollinen ja tottakai sitä lähdetään hakemaan... eväät tässä vaiheessa ovat leiskan opiskelu, turnaus Vilnassa ja päälle päätteeksi jokaisen pelaajan on katsottava peiliin. Heikko turnausmenestys on vain ja ainoastaan kysymys korvien välistä, ei siitä ettemmekö osaisi pelata ja etteikö teknisyys olisi lähellä Suomen kirkkainta kärkeä. Itse kunkin on tässä vaiheessa tajuttava että oikealla latauksella kausi voidaan päättää mahdollisesta mitalisijan puutteesta huolimatta vaikkapa turnausvoittoon ja se jos mikä olisi tässä vaiheessa äärettömän hyvä juttu 
Kimmo Kainulainen: Urho vei Dream Teamiä päivän ensimmäisessä pelissään, mutta sitten ei voittoja herunut vaikka nollille ette missään pelissä jääneet, miten päivä sujui?
Jani Leskinen: Päivä tosiaan alkoi mitä mainioimmin rakkaan vastustajan pieksemisellä. Ottivat mokomat opikseen ja pelasivat sitten hienosti loppuajan. Ässää vastaan aloitettiin myös vahvasti mutta sitten jonkin aivopierun takia annettiin Vehkamäen rellestää telttalaidassa miten halusi. Seuraavissa peleissä Trivoga ja Cyclone vain olivat tällä kertaa vahvempia/jaksavampia. Fieldfighteria vastaan löytyi meiltäkin uutta vaihdetta ensimmäiseen kolmeen erään mutta sitten jälleen tuli seinä vastaan.
Tällä kaudella rosterimme on erittäin kapea ja tällä kertaa Jesperin sairaspoissaolo maksoi varmasti jonkin verran näissä viimeisissä pisteissä.
Miltä erikoisempi kenttä tuntui, saisiko tulla jatkossakin samansuuntaisia kokeiluja?
Kaikki joukkueessamme pitivät kentästä, aloitukset olivat reippaita ja molemmat laidat antoivat tasaisesti mahdollisuuksia menestykseen. Toivottavasti jatkossa nähdään lisää tälläisiä, seuraava leiska (Pariisi Mille) on jo etukäteen tylsä.
Kuudes sija pudotti teidät putoamisviivan alapuolelle ja viimeiselle kierrokselle on vajaat kolme viikkoa aikaa, miten kauden lopetukseen valmistaudutaan?
Eipä ihmeitä, pari kolme treeniä ja sitten hyvällä sykkeellä Poriin. Meillä on hyvänä päivänä mahdollisuus kärkikaksikkoon, kuten kaikilla muillakin nykyisillä liigan joukkueilla.
Linkkejä:
Trivogan kommentit lisätty