Tilastot
Divarikommentit 2013 Piikkiö
Viime viikonloppuna käynnistyivät myös Suomen Paintball-liiton divisioonien pelit, joita pelataan tuttuun tyyliin kolmella eri tasolla. Viikonlopun sää vaihteli voimakkaasti, 3. divisioona sai nauttia lauantain auringonpaisteesta, ykkönen pelasi sunnuntaiaamuna pilvisessä säässä ja kakkosen pelien aikaan tuli sen verran vettä, että Piikkiön myyntiständiltä tuttu Suomen peinttikansan kovin kauppamies ehti huutokauppaamaan sateensuojiakin 
. Alemmissa sarjoissa tuli valitettavasti pari poisjääntiä heti kauden alkuun, toivottavasti homma korjaantuu seuraavalla kierroksella.
Paintball.fi pikahaastatteli jälleen tiimejä kierroksen jälkeen:
Kimmo Kainulainen: Kakkossija Piikkiöstä PPW:lle, jäikö finaalitappio harmittamaan vai onko jo fiilis että ”hopee ei oo häpee”?
Miro Rainio: Tottakai jäi harmittamaan, voittamaan lähdettiin ja näin kävi. Treenaamattomuus näkyi vielä pienenä takkuiluna ja uusi rosteri on vasta hioutumassa kasaan. Kuitenkin Cyclone ja Takeover peleissä näkyi mihin PPW parhaimmillaan kykenee; murskaavaan ylivoimaan, ja tätä on tulossa vielä lisää.
Onko teillä tavoitteena nousupaikka liigaan vai minkälaisella suunnitelmalla olette liikkeellä tänä vuonna?
Onko niitä muitakin vaihtoehtoja? Liiganousu on ainoa tavoite tälle kaudelle, toinen sija oli siedettävä alku mutta parempaa PPWtä on vielä tulossa. Seuraavaksi lähdetään hakemaan lisää yhteisiä pelejä Tallinnan BSCupista, tämän lisäksi vielä paljon pelitreenejä useampien joukkueiden kanssa ja Veikkolassa tullaan näkemään vielä astetta vahvempi PPW.
Kimmo Kainulainen: Voitto pronssipelissä päivän päätteeksi, menikö turnaus odotusten mukaan?
Mika Klemola: Trivoga Silver pääsi aloittamaan kauden 2013 lähes samalla kokoonpanolla mihin viime kausi loppui. Ei ehkä oltu käyty läpi odotuksia, mutta voittamaan oltiin tultu!
Feenixin poisjäämistä harmiteltiin ja meille siunaantuikin ensimmäinen ottelu PPW:tä vastaan. Vastustaja ei ollut ehkä ihan niin valmiina kuin me ja vietiin pisteet. Latausta riitti ja en usko että lähdettiin liian takki auki, tiukat pelit Cyclonea ja Takeoveria vastaan kuitenkin hävittiin niukasti, Räyhä pelistä ei mitään mainittavaa.
Onnenkantamoinen siivitti meidät pronssipeliin ja haettiin revanssin turvin selkeä voitto Cyclonesta! Joukkueemme oli käsitellyt tappiot ja päästiin pelaamaan rauhallisemmalla mielellä, kun odotuksia ei enää ollut.
Parannettavaa jäi, vaikka treenejä ollaan päästy vetämään hyvin. Nyt hienosäädetään tiimipeliä ja uusin asein kotiturnaukseen!
Minkälainen fiilis jäi yksinkertaisen sarjan peluuttamisesta 1. divisioonassa viimevuotisten lohkopelien sijaan? Sotkiko yksi poisjäänti miten pahasti?
Ylimääräiset pelit on aina hyvä asia, mutta nyt yhden joukkueen poisjäämisestä johtuen kaikilla taisi tulla kaksi peliä putkeen jossain vaiheessa. Alkusarja pelit loppuivat kuin seinään ja vähän jäätiin ihmettelemään että tässäkö tää nyt oli?
Toisaalta oli kiva ehtiä sateen alta pois, mutta toivomme todella että saadaan täysimittainen päivä vedettyä ensi kierroksella. Tällaisista poisjäämisestä tulee kaikille tiimeille haittaa, koska sarja ei ole ilmainen ja "kaikki maksaa" – kaukaa tulleet joukkueet varsinkin ymmärtävät tämän, koska vaivannäkeminen on ollut jossainmäärin turhaa.
Toivon omalta osaltani että joukkue jolla näyttää ettei saa tiimi kasaan ilmoittavan tästä vaikka paintball.fi foorumissa, uskon vakaasti että apuja löytyy ja suvaitsevaisuutta sitten kapteenien kokoukseen.
Kirkkonummella nähdään!
Kimmo Kainulainen: Cyclone VDO:n päivä ei tainnut mennä ihan suunnitelmien mukaan, löytyikö peleistä positiivisia puolia?
Sami Turunen: No vähintään kokemusta rikkaampana lähdettiin kohti Helsinkiä ja kokemus on aina plussaa. Toisaalta olihan meillä kokoonpanossa kokeneita pelaajia vaikka millä mitalla ja suurimman osan kokemus on pidempi kuin keskiverron divarijengin yhteenlaskettu kokemus, joten ei se siitä kokemuksen puutteesta ainakaan ollut kiinni... Mutta rehellisesti sanottuna pettymys tämä tietysti oli kaikille ja koko viikonlopun jälkeen fiilikset eivät ole superit. Positiivista oli varmaankin se että joukkueena tästäkin jatketaan, eikä tätä porukkaa yhdellä huonolla turnauksella lannisteta.
Kirkkonummen kierrokseen on pitkä tauko, löytyykö treeneistä jotain uutta sinne?
Pakko on löytyä jos tuloksia halutaan kohentaa. Treenejä jatketaan kovenevaan tahtiin ja osa porukkaa käy pelaamassa BSC:n Tallinnassa, osa Millennium Seriesin Lontoossa, eli turnaustauolle tässä ei jäädä liigan tauosta huolimatta. Treeneissä varmasti mietitään joukkueen ja pelaajien vahvuuksia ja aletaan hoitaa hommaa sitä kautta. Se kannattaa muistaa että kausi on vielä alussa 
Kimmo Kainulainen: Alemman finaalipelin jälkeen neljäs sija, oliko kierros ok vai pettymys PH Paintballille?
Niko Hyytiäinen: Siihen nähden miten pelasimme niin pronssipeliin pääsy oli makeaa. Ofoilulla ei pärjää edes 3. divarissa ja meidän yhteen pelaamisessakaan ei ollut kehuttavaa. Vastustajat olivat yllättävän kovatasoisia, mutta voisi ennemminkin sanoa niin että eliminoimme itse itsemme. Tuomarilinja oli todella tiukka, jokseenkin myös laiskuutta/töhöilyä oli ilmassa kun eliminaatiomerkkiä ei näytetty sen sekunnin kauempaa ja välillä sitä joutui ns. kysymään.
Kuinka yksinkertaisen sarjan peluuttaminen toimi 2. divisioonassa verrattuna viimevuotiseen lohkosysteemiin?
Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa mutta henkilökohtaisesti ei niin väliä.
Sotkiko yhden joukkueen poisjäänti kuinka pahasti?
Tussilla piti hieman sotkea paperia pitkillä viivoilla, ei siitä tainnut sen enempää sotkua syntyä. Kieltämättä meille kyllä jäi fiilis että yhden pelin enemmän olisi voinut vielä vääntää, mutta toisaalta päästiin sitten hyvään aikaan lähtemään pois että homma meni siinä mielessä yksyhteen, toivottavasti toverit saavat poppoon kasaan ensi kierrokselle.
Kimmo Kainulainen: Viperillä oli sikäli erikoinen kierros, että nappasitte sekä ensimmäisen että viimeisen sijan 3. divisioonassa, minkälaiset fiilikset jäivät Piikkiöstä?
Jari Tuukkanen: Erikoinen tosiaankin, vaikkei ihan täysi yllätyskään. Nyky-Viperin elämä alkoi noin puolitoista vuotta sitten kun hankasalmelainen PLF ja äänekoskelainen Huima päättivät lähteä kulkemaan yhteistä tietä. Enemmän tai vähemmän yhteiseksi tavoitteeksi silloin asetettiin, että kaudella 2013 otetaan se ensimmäinen kierrosvoitto. Harva kuitenkaan uskoi sen tavoitteen toteutumiseen vielä tässä vaiheessa kautta. Fiilikset ovat tietenkin varsin korkealla molemmilla porukoilla, sillä yhteisellä tekemisellä tähän tulokseen on päästy. Toivottavasti tämä tulos auttaa löytämään sen vähän kadoksissa olleen treenimotivaationkin.
Piikkiön tulos (1. ja 8.) oikeastaan kertookin kaiken Viperin haasteista: hyvän ja huonon päivän ero on aivan liian suuri. Lisäksi myös me kamppailemme rosteriongelmien kanssa, joten uusia ja vanhoja pelaajia otetaan mukaan hyvin mielellään. Piikkiössä Viperilla oli käytössä ensimmäistä kertaa laitavalmennus omien pelaajien toimesta ja se tuntui toimivan varsin hyvin. Ennen tulevia kierroksia pitää kuitenkin siinäkin havaittuja ongelmia pyrkiä korjaamaan.
Turnausvoitto taisi olla Viperin ensimmäinen? Tuleeko lisää tällä kaudella?
Aivan, voitot ovat aikaisemmin jääneet saavuttamatta, mutta onneksi porukalla on riittänyt uskoa siihen, että sekin on saavutettavissa. Olisi kuitenkin muiden 3. divaritiimien ja heidän taustaorganisaatioidensa aliarvioimista, jos sanoisin, että tietenkin voittoja tulee lisää. Toki se on tavoite, mutta eivät nämä Piikkiönkään pelit olleet meille mitenkään helppoja, saatiin useampikin ratkaisupiste vastustajien ofoista. Myös kenttälayoutti oli kuin suoraan suunniteltu pelityylillemme, jatkossa näin tuskin on. Nyt on onneksi useampi viikko ennen seuraavaa kierrosta, joten eiköhän Kirkkonummenkin leiskalla jotain saada aikaiseksi.
Viper kiittää!
Kimmo Kainulainen: Iron Ballsille kolmossija kauden alkuun, oletteko tyytyväisiä tulokseen?
Mikko Mustonen: Tietenkin siihen pitää olla tyytyväinen! Vaikka mitalli olikin se himmein, niin on siihen oltava tyytyväinen. Tämä oli se sija mihin meidän rahkeet tällä kertaa riitti. Kyllähän se harmittaa, että ei finaaliin päästy pelaamaan, mutta ei sille voi mitään. Pronssi tulee kuitenkin yhden pelin voitolla, kun hopea tulee yhden pelin häviöllä. Voittaminen on aina kivaa!
Seuraavaan turnaukseen pitää sitten parantaa otetta huomattavasti ja keskittyä enemmän omaan tekemiseen niin yksilönä kuin joukkueenakin. Näillä eväillä hyvä siitä vielä tulee.
Miltä 3. divisoonan taso tällä kaudelle noin yleensä tuntuu?
Taso oli meidän mielestä sopivan tasainen. Kaikki joukkueet on vain otettava vakavasti. Ketään vastaan ei voi hellittää otetta ollenkaan. Neljän kärki oli kyllä jotenkin ennustettavissa jo ennen turnauksen alkua, mutta kaiken kaikkiaan taso oli tasainen. Yhtään selvästi huonoa joukkuetta ei löytynyt ja kauden edetessä pelit varmasti vain tiukentuvat. Seuraava turnaus kertoo jo aika paljon jokaisesta joukkueesta ja niiden koko kauden tasosta. Veikkaisin, että sarjan voitosta taistelevat meidän lisäksi Nokkapokka ja Viper Red ainakin. Yllättäjiä tietenkin on odotettavissa.
