Tilastot
Paintball-turnaukset
Mitä paintball-turnauksissa tapahtuu ja miten niihin valmistaudutaan
Tästä artikkelista löydät perustietoja kotimaisista paintball-turnauksista. Nykyisellään valtaosa kilpailuista pelataan Suomessa nurmikentillä nk. monieräpelimuodolla viidellä kenttäpelaajalla, joten tässä keskitytään sen tyyppisiin tapahtumiin.
Turnauksia on kahdenlaisia, erilaisiin sarjoihin kuuluvia osakilpailuja sekä yksittäis- tai irtoturnauksiksi kutsuttuja tapahtumia, mutta ne järjestetään pääosin aivan samoilla tavoilla. Erona vain että sarjoihin kuuluvista turnauksista osallistujat saavat tulosten mukaan pisteitä, jotka sitten viimeisen osakilpailun jälkeen lasketaan yhteen. Näin toimivat esimerkiksi Suomen Paintball-liiton järjestämät SM-liiga ja divisioonat. Irtoturnaukset ovat nimensä mukaisesti erillistapahtumia. Ne voivat olla ainutkertaisia tai esim. kerran vuodessa järjestettäviä.
Paintball-turnaukset järjestetään Suomessa yleensä yksipäiväisinä lauantaisin tai sunnuntaisin. Suomen Paintball-liiton tapahtumat ovat 2010-luvulla olleet kisaviikonloppuja, mutta niissäkin pelit on järjestetty siten, että kukin joukkue pelaa vain jompana kumpana päivänä. Vuodeksi 2018 SPBL:n kuitenkin keskitti turnauksensa yksipäiväisiksi, pelauttaen SM-liigan ja 1. divisioonan lauantaina.
(Tiedot päivitetty 2018, seuraten pääosin SPBL:n sarjoja, muiden sarjojen kohdalla saattaa olla eroja, esim. peliajat ja pelattavien pisteiden määrät, joten kannattaa tutustua turnausjärjestäjän etukäteen antamiin tietoihin.)
Turnausalue
Turnausten järjestämispaikat luonnollisesti voivat poiketa toisistaan huomattavastikin, mutta niillä on omat ominaispiirteensä. Alueelta löytyvät yleensä esim. seuraavat paikat:
- kenttä suojaverkkoineen
- pistetaulu ja tuomareiden teltta kentän keskiviivalla sivurajalla
- kaksi huoltotelttaa eli ”pitit” kentän päissä samalla puolella kenttää kuin tuomareiden teltta
- katsomolaita huoltotelttojen vastakkaisella puolella kenttää
- joukkueiden telttojen alue
- krono- ja testialue, eli värikuula-aseiden lähtönopeuksien mittaaminen ja testiammunnat tehdään täällä, yleensä vähän sivussa
- korkeapainekompressorit, joista vedetty letkut huoltoteltoille. Sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan vähän sivuun melun vuoksi
- ruoan myyntiteltta (mikäli tarjolla)
- parkkeeraus
Kenttien päädyt suojaverkkojen ulkopuolella pidetään yleensä tyhjinä, koska ilmatäytteisistä suojista väkisinkin kimpoilee kuulia verkkojen yli.
Turvallisuussyistä vain pelikentällä ja kronoalueella saa ampua värikuula-aseilla, muualla niissä pitää olla käytössä vahinkolaukaukset estävä piippusukka. Näillä ampuma-alueilla oleskelijoilla pitää sitten vastaavasti aina olla paintball-maski päässä.
Katsojille
Suomalaiset turnaukset eivät joitain harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ole kovinkaan katsojaystävällisiä, vaan ne järjestetään nimenomaan pelaajien ja joukkueiden näkökulmasta katsottuna mahdollisimman jouheviksi, eikä mihinkään ylimääräiseen juuri panosteta. Pelejä pystyy kyllä seuraamaan kentän laidalta, mutta rakennettuja katsomoita ei juuri ole, eli kannattaa varata oma tuoli matkaan jos tarkoitus on viettää koko päivä pelejä katsellen, ellei istumakatsomon olemassaoloa erikseen mainostella. Lisäksi harvassa ovat ne tapahtumat joissa on mitään selostusta ja vaikka tulostaulusta pystyy hyvin seuraamaan parhaillaan kuluvaa ottelua, niin koko päivän tulosten pistetaulua saa etsiä, joten pelien seuraaminen vaatii omaa aktiivisuutta ja esim. pelilista sekä ajo-ohje on hyvä printata matkaan jo kotona.
Välillä katsomosta neuvominen ja huutaminen oli sallittua, mutta vuoden 2016 sarjoihin ja sen jälkeen se muuttui jälleen kielletyksi. Pisteiden jo ratkettua katsomosta saatetaan kannustaa tai taputtaa, mutta pelitapahtumiin vaikuttaminen on kiellettyä.
Lisäksi katsojan on hyvä huomioida, että suojaverkoista huolimatta joskus niiden läpi saattaa tulla värikuulien maaliroisketta, eli aivan vaaleat ja muutenkin arvokkaammat vaatteet eivät välttämättä ole se paras valinta paintball-katsomoon. Samoin maahan pudonneen kuulan päälle astuminen voi huonolla onnella roiskauttaa väriä ympäristöönsä reilustikin. Pääsääntöisesti vesiliukoinen väri lähtee vaatteista pesussa, mutta pesu kannattaa tehdä tuoreeltaan. Jotkut maalit saattavat tahrata vaaleata vaatetta.
Ennen turnausta
Turnausjärjestäjä tiedottaa tapahtumastaan yleensä kuukausia ennen järjestämispäivää, nykyisin lähinnä netin kautta. Tapahtumasta julkaistaan yleensä perustiedot sisältäen järjestämispaikan, ilmoittautumistiedot, -maksut jne. oleelliset infot, jotta osallistumisesta kiinnostuneet tietävät mihin ovat lähtemässä mukaan.
Sääntöinä kotimaisissa turnauksissa käytetään yleensä Suomen Paintball-liiton julkaisemia turnaussääntöjä, joskus suoraan ja toisinaan pienin muutoksin. Liiton säännöt käytännössä myötäilevät kansainvälisesti käytössä olevia sääntökirjoja.
Joissain turnauksissa tai sarjoissa julkistetaan etukäteen myös käytettävä kentän suojien asettelu (kutsutaan myös kenttäpohjaksi tai layoutiksi), jolloin joukkueet voivat harjoitella pelaamista etukäteen vastaavalla alustalla. Joissain tapahtumissa layout voidaan pitää salassa, jotta se on kaikille yhtä tuntematon pelipäivänä.
Jos turnauksen layout on tiedossa, joukkueet yleensä harjoittelevat sillä tapahtumaa edeltävinä viikkoina ja saattavat järjestää harjoitusotteluita muita tiimejä vastaan.
Turnauksen alla
Turnauksen lähestyessä ja osallistuvien joukkueiden määrän selvittyä julkistetaan tapahtuman otteluohjelma, yleensä turnauspäivää edeltävällä viikolla. Joukkueet siirtyvät turnauspaikkakunnalle yleensä pelejä edeltävänä päivänä tai joskus vasta turnausaamunakin, jos vain etäisyydet antavat periksi.
Turnauspäivän aamuna
Ilmatäytteisistä suojista rakennettavan kentän pystyttäminen ottaa aikansa, joten järjestäjät joko rakentavat sen valmiiksi jo edellisiltana tai varhain pelipäivän aamuna. Pelipaikalle saapuessaan joukkueet siirtävät varusteensa ja mahdollisen telttansa niille tarkoitetulle alueelle ja käyvät ostamassa värikuulia. Lisäksi tarkistetaan värikuula-aseiden toimivuus ja niiden lähtönopeudet.
Pelikenttään tutustuminen
Vaikka kenttäpohjaa olisikin päästy aiemmin harjoittelemaan, niin joukkueet tutustuvat aina kenttään (”walking the field”) ennen pelejä, koska pienetkin erot suojien asettelussa voivat muuttaa näkyvyyttä ratkaisevasti eri puolilta katsottuna. Tähän tutustumiseen on yleensä aikaa varsin rajoitetusti, varsinkin jos päivän aikana pelataan useampia sarjatasoja.
Kapteenien kokous
Turnaus alkaa käytännössä kapteenien kokouksella noin tuntia tai puolta ennen pelien alkua, jossa järjestäjät ja päätuomari tiedottavat joukkueiden kapteeneille pelipäivän kulusta sekä mahdollisista viime hetken muutoksista esim. otteluohjelmaan tai sääntöihin. Kokous järjestetään yleensä kentällä tai sen välittömässä läheisyydessä, esim. tuomareiden teltalla.
Jos päivän mittaan järjestetään eri sarjatasoja, niin niillä on kullakin omat kapteenien kokouksensa, eli käytännössä päivän mittaan järjestetään tavallaan kaksi erillistä turnausta.
Käytännössä kokouksen kulku voi vaihdella paljonkin, joskus se menee asian vierestä jutusteluksi, joskus taas voidaan selvittää sääntömuutoksia pidempäänkin.
Tuomareiden kokous
Yleensä välittömästi kapteenien kokouksen jälkeen tuomarit järjestävät oman kokouksensa. Siinä päätuomari käy vielä läpi mahdolliset kapteenien kokouksessa esiin tulleet tuomarointiin vaikuttavat asiat sekä varmistaa tehtäväjaon tuomareiden kesken.
Turnauksen kulku
Turnaus alkaa otteluohjelmassa ilmoitettuun aikaan, jos kapteenien kokouksessa ei muuta päätetä. Tämän jälkeen pelit etenevät listan mukaan järjestyksessä, eikä niillä ole varsinaista ilmoitettua aikaa, vaan edellisen pelin päätyttyä seuraavan alkuun on yleensä muutama minuutti.
Turnauksen pelisysteemistä riippuen voittaja ratkeaa joko suoraan alkusarjan jälkeen eniten pisteitä keräämällä tai nykyisin useammin käytetään lohkojen kärjessä olevien tiimien välillä jatkopelejä. Jos turnauksessa pelataan alkusarjan jälkeen erilliset finaalipelit, on ennen niiden alkua yleensä pieni tauko. Jos eri sarjatasoja pelataan aamu- ja iltapäivävuoroissa (esim. Suomen Paintball-liiton turnauksissa), saatetaan aamupäivävuoron alkusarjan päättymisen jälkeen pelata muutama seuraavan sarjatason ensimmäisistä peleistä ja vasta sen jälkeen aamupäivävuorolaisten finaalit, jotta pelaajat ehtivät levätä hetken.
Mikäli joukkueita on paljon, saattaa järjestäjä käyttää pelisysteeminä neljän joukkueen pelauttamista yhtä aikaa (”tuplapitit” eli kentän vieressä huoltoteltoissa onkin yhtä aikaa neljä joukkuetta kahden sijaan). Tällöin kahden tiimin sijaan pelivuorossa onkin kaksi paria. Yksi pari pelaa yhden pisteen, jonka jälkeen toinen pari pelaa omansa ja taas vaihdetaan. Tällöin pelattujen pisteiden välissä on vain 30 sekunnin tauko, joten pelit etenevät vauhdikkaammin.
Huonona puolena systeemissä on se, että pelien seuraaminen on huomattavasti hankalampaa. Lisäksi huoltoteltoissa (eli ”piteissä”) on yleensä turhankin ahdasta ja jos pelit päättyvät peräkkäisissä pisteissä, niin vaihtoruljanssissa voivat kamat mennä sekaisin kun kaksi uutta joukkuetta yrittää sisään pitteihin ja kaksi koittaa joutua alta pois.
Pelit keskeyttää yleensä iltapäivän alussa pidettävä tauko, jolloin myös muuten suunnilleen kaiken aikansa kentällä viettävät tuomarit ehtivät hieman levähtää. Tauon pituus vaihtelee vähän tarpeen mukaan, jos aikataulu on syystä tai toisesta edellä tai myöhässä, niin ruokatauko voi lyhentyä tai pidentyä hieman.
Turnauksen pistetaulu
Turnauksen alkusarjan otteluista joukkueet saavat yleensä pisteitä pistetauluun seuraavasti: 2 voitosta, 1 tasapelistä ja 0 tappiosta. (Pisteet voivat mennä myös kaavalla 3-1-0.) Lisäksi pidetään kirjaa otteluissa saaduista pisteistä/erävoitoista, jotka toimivat tasapelien ratkaisijana samoin kuin vaikkapa maaliero jalkapallossa, eli niukka 4-3 yhden pisteen tappio on siinä mielessä parempi kuin 4-0 rökitys.
Jos turnauksessa pelataan erilliset semi- ja/tai finaalipelit, niin alkusarjan pisteet nollataan jatkoon päässeiden osalta. Jatkopelit pelataan aina kerrasta poikki -systeemillä voittoon saakka, käyttäen jatkoaikaa jos on tarvetta.
Yhden ottelun kulku
Normaalissa systeemissä kaksi joukkuetta pelaa kerrallaan vastakkain niin monta erää peräkkäin että voittaja selviää. Yhden erän voittaa se joukkue, jonka pelissä olevan pelaajan onnistuu koskettaa vastustajan päädyssä olevaa aloituslevyä (tai painaa siinä olevaa summeria, jos sellainen on käytössä), jolloin pelaajan joukkue saa yhden pisteen.
Ennen pisteen saamista toki keskitytään tietysti siihen paintballin pääasiaan, eli vastustajien eliminoimiseen kentältä osumalla heihin värikuulilla, mutta kaikkia vastustajia ei tarvitse eliminoida kentältä saadakseen pisteen.
Erien (eli paintball-terminä pisteiden) välissä on tauko ja joukkueet pelaavat niin pitkään, että joko peliaika loppuu (esim. SM-liigassa 10 minuuttia) tai toinen joukkue pääsee sarjatasosta riippuen määrätyn pistemäärän johtoon (esim. SM-liigassa otteluvoitto irtoaa jos toinen joukkue pääsee neljän pisteen johtoon, eli peli voi päättyä vaikkapa 4-0 tai 6-2).
Peliaika on ns. aktiivista, eli se vähenee vain kun peli on käynnissä ja kellon kulku katkaistaan huoltotaukojen ajaksi, jolloin erillinen kello näyttää aikaa huoltotauon päättymiseen ja seuraavan pisteen alkamiseen. Pistetaulussa kaikki ajat esitetään nollaa kohti laskevina, samaan tapaan kuin vaikkapa koripallossa.
Joukkueet vaihtavat aloituspäätyjä pelin aikana joka pisteen jälkeen, jotta mahdollisesti kenttäpäädyissä olevat erot tasoittuvat.
HUOM, jos pelin aikana tulee nk. ”no point”-pisteitä joista kumpikaan joukkue ei saa pistettä kaikkien pelaajien eliminoituessa pelistä, ei näitä aloituksia lasketa mukaan aloituspäätyjen vaihtamiseen.
Yhden SM-liigaottelun kulku videolla Piikkiön kierrokselta 2015 (säännöt siis muuttuneet tästä jonkin verran):
Aikalisät
Pelin aikana joukkueet voivat ottaa yhden aikalisän, jolla pidentävät käynnissä olevaa taukoa. Pisteen ollessa käynnissä aikalisää ei voi ottaa. Aikalisä otetaan yleensä jos eteen tulee pelivälineiden teknisiä ongelmia, jolla vältetään se että joukkue joutuisi aloittamaan pisteen vajaalla tai sitten vain halutaan esimerkiksi vähän pysäyttää vastustajan hyvin rullaavaa peliä hieman normaalia pidemmällä tauolla.
Rangaistukset
Jos pelaaja rikkoo sääntöjä, on tavallisin rangaistus nk. rangaistuseliminointi (eng. one-for-one, 1-4-1, puhekielessä Suomessa usein OFO, ”OFOta sitä”) jossa sääntöjä rikkoneen pelaajan lisäksi eliminoidaan kyseisestä pisteestä myös joku hänen vielä pelissä olevista joukkuetovereistaan. Jos rike on vakavampi, voidaan eliminoida myös kaksi (two-for-one, 2-4-1) tai kolme (three-for-one, 3-4-1) joukkuetoveria. Rangaistukset annetaan pelin ollessa käynnissä, eikä peliä pysäytetä kuten vaikkapa jalkapallossa.
Jos rangaistukseksi eliminoitavia pelaajia ei ole tarpeeksi jäljellä (esim. viimeinen pelissä oleva pelaaja saa OFOn), päättyy piste siihen ja vastustaja saa pisteen automaattisesti. Jos ottelu ei pääty kyseiseen pisteeseen, rangaistuksen saanut joukkue joutuu myös aloittamaan seuraavan pisteen sen verran vajaalla, kuin mitä eliminoitavia pelaajia jäi eliminoimatta.
Armoton pelikello
Monieräpaintballiin siirtymisen jälkeen kentän pelikello näyttelee varsin suurta roolia. Kun turnaus alkaa, asiat etenevät kellotaulun mukaan, lähinnä vain loukkaantumiset tai tekniset ongelmat voivat pysäyttää sen (kts. alta ”Tekniset aikalisät”). Yhden ottelun päättyessä seuraavan alkuun on yleensä vain muutama minuuttia eikä siinä vaiheessa joukkueilta enää kysellä oletteko valmiina, vaan summeri soi kellon näyttäessä nollaa ja peli alkaa riippumatta onko kentällä tarpeeksi pelaajia tai ei.
Kenttien vieressä olevien pelaavien joukkueiden huoltotelttojen (eli ”pittien”) koko on varsin rajattu, joten pelaamaan tulevien tiimien pitää saada tavaransa telttaan ja ensimmäiseen pisteeseen osallistuvat pelaajansa kentälle valmiiksi varsin nopeasti kun edelliset joukkueet vielä keräilevät kamojaan. Edeltävän pelin ollessa loppuvaiheillaan joukkueet ovatkin yleensä varpaillaan odotellen omaa vuoroaan. Aivan ensimmäiseen turnaukseensa osallistuville joukkueille tämä voi tulla pienenä shokkina, esim. väärään aikaan kahville lähteneestä pelaajasta tai pienestäkin pelivälineitten teknisestä ongelmasta kasvaa äkkiä suuri, jos se ilmenee juuri ennen oman pelin alkua.
Tekniset aikalisät
Ottelun tuomaristo voi keskeyttää pelin tarvittaessa teknisellä aikalisällä, joka yleensä tapahtuu pidentämällä jo käynnissä olevaa taukoa tarpeen mukaan. Tällöin käynnissä olevan ottelun peliaika ei kulje ja tauon loppumista osoittavaan kelloon joko lisätään aikaa tai se pysäytetään kokonaan.
Teknistä aikalisää käytetään yleensä loukkaantumisen sattuessa, poikkeuksellisen epäselvän pelitilanteen jälkiselvittelyyn, kentällä olevien ilmatäytteisten suojien kaivatessa täyttöä, pistetaulun sähköpuolen kohdatessa ongelmia tai jos paineilman saannissa huoltotelttoihin tulee vaikeuksia. Sateen vuoksi pelejä ei normaalisti keskeytetä, mutta pientä taukoa saatetaan pitää odotellessa pahimpien rankkasateiden ohimenoa. Salamointi luonnollisesti katkaisee pelaamisen.
Teknisellä aikalisällä ei ole tiettyä määrättyä pituutta, vaan tuomarit joko ilmoittavat sen tai jos ongelma pitkittyy, niin tilanteen selvittyä annetaan esim. minuutin tai kahden aika, jonka jälkeen peli jälleen käynnistyy.
Pelien välissä
Otteluidensa välissä joukkueet yleensä seuraavat vastustajiensa pelejä ja saattaapa joillakin tiimeillä olla paikalla tähän hommaan erikseen tarkoitettu henkilö. Lisäksi seuraaviin otteluihin valmistautumiseen kuuluu olennaisena osana myös varusteiden huolto sekä lisäkuulien ostaminen ja ”bulkittaminen” eli lataaminen kentällä mukana kannettaviin muovisiin bulkkeihin. Pelin ollessa käynnissä bulkkien täyttöön ei ole juuri aikaa, joten pelattavien pisteiden määrästä riippuen tiimeillä on kymmeniä bulkkeja valmiina käyttöön pelin alkaessa.
Palkintojenjako
Viimeisten pelien jälkeen seuraa yleensä pieni tauko, jonka jälkeen järjestäjä pitää palkintojenjaon. Se koostuu yleensä kolmen parhaiten sijoittuneen joukkueen esittelystä sekä lyhyistä palkintopuheista.
Palkinnot koostuvat nykyisin kotimaisissa turnauksissa kunnian lisäksi lähinnä kolmelle parhaalle joukkueelle menevistä pokaaleista ja harvemmin on tarjolla myös pienehköjä tavarapalkintoja.
Sarjojen kauden päätöksissä jaetaan lisäksi yleensä joukkueille isommat pokaalit ja mitalit kolmen parhaan tiimin pelaajille sekä tietysti kiertopalkinto siirtyy uudelle mestarille.
Turnauksen jälkeen
Tapahtuman jälkeen tulokset julkaistaan netissä yleensä samana tai seuraavana päivänä. Muutaman päivän sisään nähdään yleensä valokuvia sekä toisinaan myös videoita peleistä.
Sarjataulukoita kotimaisista sarjoista löydät täältä: www.paintball.fi/sarjat
Tuplapitti systeemissä nykyään näkyy pelaavien joukkueiden nimet ja pisteet. Esimerkiksi vaikka WinterSeries jossa taulut oli sekä kentällä että pitissä.