Syksyn Suurpelin ilmoittautumisen alku lähenee ja samalla toivotaan myös koko ajan lisää tietoa muista viikonlopun tapahtumista. Perjantaina ennen varsinaista Suurpeliä pelattava kansainvälinen metsäpeliturnaus on herättänyt kivasti huomiota maailmalla ja ennakoiden mukaan tulossa olisi tiimejä useammastakin maasta. Paintball.fi sai haastatteluun Suomen All Stars-tiimin kapteeniksi valitun Riku Sirenin Tampereen Napalmista.

Kimmo Kainulainen: Suurpelin yhteydessä järjestettävä kansainvälinen metsäpeliturnaus julkistettiin aikamoisena yllätyksenä, vastaavaa ei ole taidettu järjestää missään koskaan aiemmin. Miltäs koko tapahtuma sinusta vaikuttaa?

Riku Siren: Aivan mahtavaltahan tämä vaikuttaa. Ulkomaalaisten kanssa on aina hienoa pelata, niiden pelityylistä ja -kulttuurista kun ei tiedä yhtään mitään. Kotimaiset metsäpelaajat ja -joukkueet alkavat olla jo tuttuja.

Miten päädyit All Stars-kapteeniksi?

Tapahtuman järjestäjä Anssi Mennala pyysi. Olen kuusi kertaa ollut erikoistehtävissä Anssin isoissa projekteissa (suurpelit ja Viron reissut) ja nähtävästi hän on ollut tyytyväinen... Samasta syystä johtuen naamani alkaa olla tuttu aktiivisille metsäpelaajille. Kunniatehtävähän tämä on, mutta jos joukkueesta saadaan oikeasti kovatasoinen, vetäydyn suosiolla kentän laidalle ja keskityn uhoamiseen. Pian alkaa joukkueen kasaaminen, koetetaan saada parhaat metsäpeleissä kunnostautuneet pelaajat mukaan. Tavoitteena on tietysti vain ja ainoastaan voitto.

Onko vielä selvinnyt millä formaatilla perjantain All Stars-pelit pelit pelataan? Tai mikä olisi sinusta hyvä systeemi?

Ei vielä, mutta aikaa on onneksi reilusti. Skenariorata maaliosastoineen taitaa olla poissa laskuista, sitä paitsi mieluummin ammumme pleksiin ulkomaanvieraita kuin kotimaista maaliosastoa. Yksinkertaiset hyökkäys-puolustus-valtaus-kuljetustehtävät kelloa vastaan siten, että kaikki osallistujat pelaavat toisiaan vastaan kummaltakin puolelta, voisi olla toimiva ratkaisu. Perinteinen lippupeli vaihtelevalla kentällä on myös hyvä ja yksinkertainen tapa ratkaista paremmuus. Turnauksestahan tässä on kysymys. Tuomarointiin pitää kuitenkin kiinnittää huomiota.

Valtaosa ulkomaalaisista tiimeistä jää pelaamaan myös lauantaina Suurpeliin. Mitä luulet kuinka tämmöinen suomalaistyyppinen "suurmättöpeli" osuu esim. amerikkalaisten pelityyliin?

Ulkomaalaisten suhteellinen osuus on monisataapäisestä joukosta pieni, tuskin pääsevät massasta juuri erottumaan. Suurpelissä on perinteisesti pärjätty nimenomaan massojen toiminnalla, ei niinkään pikkuryhmien yksilösuorituksilla jne.

Olet ollut johtotehtävissä useammassa Suurpelissä. Onko joukkueiden päälliköiden välille ehtinyt kasvaa minkämoista kilpailuhenkeä?

Tottakai. Kyllähän Wiren pitää ensi kaudella piestä. On päässyt ottamaan kaksi voittoa putkeen, mutta onneksi viimeisessä sentään oli vähän jossittelun varaa...

Järjestelypuolella Suurpelin tiimien kasaaminen on jokavuotinen ongelma, miten saada joukkueet mahdollisimman tasaisiksi. Miten sinusta on aiempina vuosina onnistuttu? Entä mikä olisi hyvä systeemi ulkomaalaisten pelaajien sijoittamiseksi tiimeihin, jotta kielimuuri ei muodostuisi ongelmaksi?

Suurpeleissä 05 ja 06 erot olivat kohtuullisen selkeät, paremmat pelaajat sisältäneet joukkueet veivät voiton. 2007 oli huomattavasti tasaisempi. Oleellisinta on tasapainottaa kilpapelaajat ja vuokrapelaajat mahdollisimman tasaisesti. Aktiivisen kilpapelaajan arvo kentällä on paljon suurempi kuin perusmetsäpelaajan, puhumattakaan vuokrajantterista. Sillä, että pelataan metsässä eikä kumikentällä, ei ole oikeastaan mitään väliä. Kilpapelaaja voittaa useimmat 1 vs 1 tilanteet henkilökohtaisella taidollaan ja pyrkii tiukassa tilanteissa tekemään ratkaisun, metsämiesten ja vuokrapelaajien jäätyessä paikalleeen. Ensimmäisiä ei tarvitse johtaa, jälkimmäisiä on pakko.

Pelaajat voisivat ilmoittaa "tasonsa" ilmoittautuessaan, vaikkapa "kilpapelaaja", "aktiivinen metsäpelaaja", "satunnainen metsäpelaaja" ja "vuokrapelaaja". Nämä sitten jaettaisiin suunnilleen tasan.

Ulkomaalaiset olisi hyvä jakaa tasaisesti, kaikki suomalaiset pelaajat pääsisivät pelaamaan samalla ja eri puolella heidän kanssaan. Pelikulttuurieronäkemykset ainakin saattaisivat tasoittua. Tässä suhteessa toimiva konsepti oli käytässä Virossa 07, jolloin pelissä oli kolme joukkuetta joista kaksi samalla puolella per erä.

Mitä mieltä olet viime vuotisesta Suurpelin pisteytyssysteemistä, jossa kaupungin kytkimiä piti olla hallussa aina kaksi, jotta yhden kellon sai käymään? Oliko se parempi tai huonompi verrattuna aiempaan, jolloin jokaisesta yksittäisestä kellosta sai suoraan pisteet?

Varmasti molempi parempi. Kahden kytkimen periaatteella saatiin kokonaishallinnalle enemmän merkitystä ja näin ollen komentajilla oli enemmän töitä.

Mitä muuten pidät pisteytyksestä yleensä, onko aikaan perustuva aluehallintasysteemi hyvä vai pitäisikö mukaan tuoda myös enemmän tehtäviä?

Kellot riittävät oikein hyvin, ovat selkeitä ja yksinkertaisia. Tehtävät merkitsevät lisää sääntöjä, joka on aina huono asia. Kuutta sataa pelaajaa on mahdotonta saada sisäistämään kovin montaa asiaa. Tehtävien tulisi olla luonteeltaan pieniä erikoistehtäviä rajatulle pelaajajoukolle. Pelin pitää kuitenkin ratketa nimenomaan kelloilla eli tehtävien pisteyttämisessä saa olla tarkkana.

Kiitokset haastattelusta ja onnea matkaan vuoden kaikkiin tapahtumiin.

Olkaa hyvä! Kentillä nähdään!