Jämsän Suurpelissä otetaan tänä vuonna käyttöön takavuosilta tuttu kellojen käyttö, joka on käytännössä aluehallintaa. Se mahdollistaa hyvin pelaajien jakamisen erillisiin väljiin tukikohtiin, jotta vältetään porukan pakkautuminen yhteen paikkaan näin korona-aikana.

Viime vuosina käytössä ollut hyökkäys/puolustus-pelimuoto on ollut suoraviivaista mättöä, mikä isoon peliin tietysti sopiikin hyvin. Kun hyökkääjillä on ollut kaksinkertainen ylivoima ja tähtäimessä aina yksi lippupaikka kerrallaan, niin pelin suunta on aika selkeä, puolustaja joutuu perääntymään ja kysymys on enempi siitä kuinka pitkälle hyökkääjät ehtivät.

Kelloja

Nyt kellojen kanssa pelatessa tämä muuttuu. Vastakkain on kolme yhtä suurta joukkuetta ja paljon pistepaikkoja. Kentällä ei kannata puskea aina vain eteenpäin, lisäpisteitä ei ole luvassa vallatusta alueesta. Vastustajan tukikohdan lähestyessä omien vahvistusten kävelymatka kasvaa ja vastaavasti vihujen pienenee, joten asiat käyvät aina vain vaikeammiksi. Lisäksi yhtä joukkuetta vastaan hyökkääminen voimalla ei ole mielekästä, kun kolmas vastustaja pääsee sitten touhuilemaan vapaammin. Tämä pitää pelaamisen mielekkäänä ja ehkäisee sitä että jokin joukkue jäisi jumiin omaan tukikohtaansa, mikä varsinkin kahden joukkueen peleissä oli aikamoinen tunnelmantappaja.

Kellopaikat sijoitetaan kentälle ja ne pysyvät samoina koko pelipäivän ajan. Erien alussa kellot ovat neutraaleja eivätkä käy kenellekään. Paikalle pääsevät pelaajat voivat sitten pistää ne käymään omalle joukkueelleen ja puolustaa aluetta, vastustajien pyrkiessä tietysti valtaamaan ne itselleen.

Kellojen paikoilla on valtava merkitys pelin kulkuun ja täytyy toivoa että niiden sijoittelu onnistuu, testaaminen etukäteen on tietty aika mahdotonta. Peli-ilon kannalta olisi parempi että kellojen omistus vaihtuisi helposti ja monta kertaa erän kuluessa. Jos jokin kelloista on liian helposti puolustettavissa, niin se havaitaan vastustajien puolesta pian ja kello jätetään rauhaan. Jonkun kuitenkin täytyy sitä vahtia, mikä menee äkkiä tylsäksi ja sitoo pelaajia vartiohommiin.

Tukikohdat ovat todennäköisesti aika saman matkan päässä kelloista, mutta käytännössä eroja tulee ja jostain tukikohdasta aloittaessa pääsee kelloille helpommin kuin muista. Lisäksi säännöillä saatetaan päästää jokin joukkue muutamaa minuuttia aiemmin kentälle vähän niin kuin puolustusvuorolle, joten tästä aloituspaikasta muodostunee se, jolla joukkueet saavat pisteitä eniten. Tiimien pitää siis suunnitella erien toimiaan sen mukaan mistä aloitetaan, mieluiten etukäteen.

Lisätehtävät

Soppaa vähän sotkemaan tulevat todennäköisesti lisätehtävät, jotka tarkentuvat pelin lähestyessä. Niistä saatavat pisteet ovat olleet kokonaisuuteen nähden pieniä, mutta tiukassa tilanteessa ne voivat toki ratkaista. Kolmeen eri tukikohtaan sopisi se, että jokaisessa on omanlaisensa lisätehtävä tai kaksi, jolloin niiden tuomarointi on kohtuullisen helppo järjestää. Lisätehtävät ovat olleet vuosien varrella esineiden etsintää tai kuljetusta tiettyyn paikkaan, ajoneuvon saattoa jne.

Pisteet kotiin

Kellojen kanssa pelatessa kannattaa myös olla tarkkana että mukana on sellaisia pelaajia jotka aidosti ottavat vastuuta ja huolehtivat pisteiden saannista. Ei ole ihan yksi tai kaksi kertaa kun joukkue on ottanut kellopisteen haltuunsa, mutta sitten kukaan ei ole tarkistanut kelle se pyörii .

Linkkejä:

• www.suurpeli.fi pelin kotisivut ja ilmoittautuminen
• www.jamsanpaintball.fi pelinjärjestäjän kotisivut
• kuvia ja videoita viime vuoden pelistä 

Kartalla arvailua tukikohtien paikoista ja suurimmista hyökkäysuunnista