Kimmo Kainulainen

Sijainti:

Sijainti: Lahti
Postinumero:
Maa: FI

Tilastot

Uutiset: 1071
Kuvat: 4226
Youtube-videot: 401

Urhon kevätkuulumisia 2018

9.04.2018
Kirjoittaja: Kimmo Kainulainen
Kategoria: Haastattelut

Haastattelussa Jani Leskinen

Urhon kevätkuulumisia 2018

Vantaalainen Urho on ollut SM-liigassa ja divisioonissa mukana jo lähemmäs kaksi vuosikymmentä, puskien läpi niin lajin hyvien kuin heikompienkin hetkien ja pitäen yllä kahta ja välillä useampaakin joukkuetta.

Kuinka tässä on onnistuttu ja miltä tuleva kausi näyttää? Paintball.fi kyseli tiimin kapteeni Jani ”Juice” Leskiseltä joukkueen talvikaudesta, fiiliksistä tulevan kauden muutoksiin sekä kisapaintballin nykytilasta yleensä:


Kimmo Kainulainen: Kevät on tuskallisen hitaasti tekemässä tuloaan, kuinka Urhon talvitauko on sujunut?

Jani Leskinen: Tauko on ollut täydellinen, on yritetty välttää tapaamasta toisiamme :)

Urho on perinteisesti panostanut talvella sisäharjoitteluun, mitenkäs tänä vuonna kun märkäpallohallia ei ole ollut tarjolla? 

On kyllä ollut erikoinen olo. Tasan 20 vuotta sitten Paintball Arena oli ensimmäistä talvea pystyssä ja ensimmäiset Ruotsi-Suomi maaottelut elattiin siellä.

Sittemmin onkin aina ollut jokin halli missä on päässyt treenaamaan. Kyllä meillä on ollut hienosti asiat täällä Suomessa, vaikkakin sitä eivät ole kaikki ehkä osanneet arvostaa. Olemme jokainen etsineet jotain muita tapoja pitää yllä kuntoa. Henkilökohtaisesti palasin takaisin lajiin joka oli ykkönen ennen painttia eli uppopalloon.

bps2017_bunkkeri_pk20170305_008.jpg

Urhoja Paintball Bunkkerin jäähyväisturnauksessa talvella 2017

Useamman talven putkeen auki olleet hallit ovat harvassa, eli kovin helppoa ei sisäpelipaikkojen ylläpito ole. Kisapelaajien näkökulmasta turnauskenttä ja ilmatäytteiset suojat ovat tietysti aika ehdoton edellytys, mutta voisiko menestymisen mahdollisuuksia olla enemmän jos halleissa panostettaisiin enemmän skenariotyyppisiin ratkaisuihin?

Henkilökohtainen kokemus on että kentän ulkomuoto voi vaikuttaa myynti-/markkinointivaiheessa. Eli kyllä perus vuokrapelaaja yhä usein uskoo lajia pelattavan vain sotaleikkinä ja sitä tunnelmaa huokuva kenttä olisi ensikertalaisille houkuttelevampi. Lopulta peli itsessään onnistuu toki kilpakentällä ja on vauhdikasta mutta ennakkoasenne kirkkaan keltaista pomppulinnakuvaa kohtaan voi olla negatiivinen.

Mainoskuviin siis ripaus sotaa ja sitten kun lopulta kentälle pääsee niin hyvin menee missä vain. Parasta olisi modulaarinen helposti muokattava ja ennen kaikkea helposti siivottava kenttäratkaisu. Käytännössä Etelä-Suomessa riittäisi kun olisi katto päällä, valaistus ja lämmin taukotila. Aidosti lämmintä pelikenttää ei tarvita kuin 10-15 päivää vuodessa pahimpina pakkaspäivinä.

Tälle kaudelle on luvassa sääntömuutoksia kuulamäärän muuttuessa ja suojat uusiutuivat, ovatko uudistukset mieleisiä?

Suojien uudistuminen on parasta mitä olisi voinut tapahtua. Eikös tässä noin kymmenen vuotta saatu nauttia yksittäisestä jättisuojasta keskellä kenttää, eli oli jo aikakin vaihtaa.

Kuulamäärän muokkauksesta on vaikea sanoa mitään kun yleisesti Urhon pelitavalle viime kausien kaksi puikkoa on ollut sopiva. Ehkä nyt taas perinteisesti enemmän kuulaa käyttävät joukkueet palaavat historiassa taaksepäin.

Pelisysteemi muuttuu siten että lohkojen väliset pelit jäävät pois ja myös lohkojen kolmanneksi/neljänneksi jääneet pelaavat tavallaan oman semifinaalin tai sijoitusottelut, miksi niitä nyt haluaa kutsua. Eli kaikille joukkueille viisi peliä/turnaus, miltäs tämä vaikuttaa aiempaan verrattuna?

Hyvältä tämä vaikuttaa. Jos nyt kissa nostaa oman häntänsä, niin Urhon vuosikokouksesta tämä ajatus lähti että kaikille yhtä paljon pelaamista. Tämä on varmasti hyvä asia kun joudutaan osin tuomaan esim. ex-2div jengejä vauhdilla ylöspäin. Nyt turnauksessa on kolme peliä laajaa skaalaa vastaan ja kaksi viimeistä peliä aina "omaa tasoa vastaan". Yllätyksiä tullee varmasti molempiin suuntiin alkusarjoissa.

Kakkosdivisioonan poistuminen on aika iso askel, nyt aivan aloittelevalla tiimillä tulee vastaan 10+ vuotta ykkösessä pelanneita liigatiimien sisarjoukkueita. Pitäisikö 2. divisioona palauttaa heti kun mahdollista vai siirtyä siihen suuntaan, että kokemusta haettaisiin ensin muualta?

Nyt tämän kauden pelisysteemillä alkusarjan jälkeen divarissa neljä alempaan sarjaan jäänyttä joukkuetta on vähän kuin 2. divari? Mutta toki 2. divari tulisi saada takaisin heti kun joukkueita on mielekkääseen peliin riittävästi.

Mikä sitten on riittävä määrä? Käytännössä muutaman joukkueen lisääminen tämän kauden 16:sta tarkoittaa toista kokonaista pelipäivää järjestelyjen puolesta. Toivottavasti tänä vuonna ainakin jokin järjestäjä kokeilee sunnuntaille jotain toista peliformaattia johon voisi tulla uusia joukkueita ja mahdollisesti innokkaimmat pelaajat lauantailta. Perinteiset pro/am/nov tasojaot 90-luvulta kuntoon ja kokeilemaan 3-7-man formaatteja?

spbl2017knummi_sm2_035.jpg

Jani Leskinen Kirkkonummen SPBL-kierroksella kesällä 2017

Liiton sarjoihin on lähdössä pienin joukkuemäärä yli kymmeneen vuoteen, mitä fiiliksiä nousee mieleen?

Surullista tämä kehitys on ollut jo useita vuosia. Harmittaa että joukkueet olivat "lukossa" 2010 molemmin puolin. Useimmat joukkueet pitivät mielestäni turhan paljon kiinni omasta ryhmästä, ehkä ei oltu ihan niin avoimia uusille potentiaalisille pelaajille. Tai ainakin hyvin harva teki selkeästi töitä uusien tavoittamiseksi.

Samalla tuossa 2010 vaihteen jälkeen monille joukkueille tuli keski-ikä vastaan. Kun koko 2000-luku oli pelattu poikamiehinä kaikki aika ja rahat, niin aikuisuus taisi tuoda uusia haasteita harrastajille. Urhossakin kävi juuri näin että monilla lähes kymmenen vuoden panostus lajiin tuli lakipisteeseen ja moni jäi pois. Aika ja resurssit ovat huvenneet ja kun kuitenkin pelit, varsinkin korkeimmilla sarjatasoilla kehittyivät vaativammiksi, niin varmasti pärjääminenkään ei ollut enää yhtä helppoa.

Olit liiton hommissa aktiivisesti mukana kun joukkuemäärä kävi yli neljänkymmenen, mitä siitä on muuttunut?

Lama alkoi... se vaikutti monella pelaamiseen. Lisäksi olimme juuri tottuneet siihen että kaikki järjestelyt oli ostettu ulkoa, talkooajatus oli kadonnut. Pelaamisen hinta oli ja on yhä paljon korkeammalla kuin vaikka viisitoista vuotta sitten. Lisäksi väitän että silloin ennen 2010-lukua, 80-luvulla syntyneet olivat harrastajien enemmistö ja juuri sopivasti työelämän alussa mutta ilman perhe-elämän velvoitteita. Heillä oli aikaa ja rahaa harrastaa lajia.

Nyt korjataan sitä satoa kun harrastajamäärät laskivat ja erityisesti pienemmillä paikkakunnilla mahdollisuudet pelata heikkenivät. Ei tehty työtä uusien löytämiseksi ja siksi ollaan nyt tässä että vain kaikkein hulluimmat ovat jäljellä.

Metsäkenttien aikoihin nähden uuden kisajoukkueen aloittaminen on kieltämättä hankalaa. Jos ei kaupallista kenttää ole lähellä, niin hommaa ensimmäiseksi paikka kentälle, usein verkotus sekä lähes vuosittain päivitettävät suojat. Uusien joukkueiden määrä on näin saatu putoamaan murto-osaan aiemmasta, onko laji ampunut tässä itseään jalkaan?

Vaatimustaso on noussut kyllä hurjasti ja sitä kautta nousevat hinnat. Pitää toki muistuttaa että kun pelailtiin missä milloinkin, tuli myös enemmän kahnausta siviiliväestön kanssa. Nykyään hyvillä kaupallisilla pelipaikoilla on turvallista ja laadukasta pelata.

Kenttien suojien päivitys on ollut rahasampo muutamalle yritykselle maailmassa ja kyllä olemme sen ihan itse harrastajina sallineet. Kilpailu eri peliformaattien välillä kuoli yli kymmenen vuotta sitten ja se on kieltämättä tylsistänyt lajia.

Toivottavasti BPS, Mekano/Sähkö-Cupit ja Metsäliigat jatkuvat, niissä näen eniten potentiaalia tuoda uusia pelaajia kilpapuolelle ja tienä herätykseen vanhoille veteraaneille.

Samalla pitää onnitella Jämsän Paintballia askeleesta tulevaisuuteen ja eSports-joukkueen perustamisesta! Tämä on varmasti aivan mahtava potentiaali meille lajina. Urho tulee pyrkimään samaan tämän vuoden kuluessa, eli jonkin FPS-pelin ympäristöön perustettavaan eSports-joukkueeseen.

Ampumavälineillä tapahtuvasta virtuaalisesta joukkuepelistä on 100% helpompi houkutella nuoret ja vanhemmatkin kokeilemaan aitoa painttia. Samoin on tiedossa että muutamat aktiivipaintista ulos jääneet kuitenkin pelaavat FPS-pelejä. Ainakin Urhon ajatus seuratoiminnasta kyllä helposti kattaa myös virtuaaliset sotaleikit. Toivottavasti tämä on monelle muullekin seuralle hyvä esimerkki ja toimintaohje tulevaisuuden jäsenhankintaan.

urhopiikkio2017.jpg

Urho Piikkiön kierroksella 2017

Kulut ovat jatkaneet nousuaan mutta kieltämättä erityisesti vakiotuomarit tuovat tasaisuutta. Voisitko kuvitella että esim. SM-liigassa palattaisiin tiimien tuomarointiin jokainen vuorollaan?

Pakko on hyvä motivaattori... Ei se toki ideaalia olisi että mentäisiin viisitoista vuotta taaksepäin kehityksessä, mutta toisaalta myös olisi monelle pelaajalle ihan hyväkin välillä olla tuomarin paidassa. Aikoinaan koulutettiin koko pelaajajoukko tuomareiksi ja silloin osattiin säännötkin samalla.

Jos olisi vaikkapa neljä "ammattituomaria" ja jokainen joukkue toimittaisi yhden kurssin käyneen, niin ehkäpä ainakin tuomarointiosaamista taas saataisiin leviämään. Erityisesti nämä SPBL:n ulkopuoliset turnaukset/sarjat tulisi toteuttaa näin, kustannusten hallitsemiseksi.

Urho on pitänyt kahta joukkuetta mukana hyvin pitkään, kuinka se on onnistunut?

Systemaattisesti päätimme vuonna 2002 että seuramme keskittyy harrastamaan painttia ja tarjoamaan harrastusmahdollisuuden kaikilla tasoilla. Seuran toiminta on keskittynyt säännöllisten harjoitusten tarjoamiseen. Tällainen pohja johon voi luottaa, on mahdollistanut sen että mukaan on aina voinut tulla vaikka yksin. Paintin harrastaminen on tärkeintä, mahdollinen pärjääminen peleissä vasta sitten.

Meillä on ollut nyt viisitoista vuotta erittäin hyvä tuki Paintball Sissos Oy, heille iso kiitos harrastusmahdollisuuksien järjestämisestä ja toiminnan tukemisesta. Urhon läpi on kulkenut 18 kauden aikana noin 90 pelaajaa, osa on yhä aktiivisia joko Urhossa tai muissa joukkueissa. Kyllä nykytilanne meilläkin tuntuu ja viimeisinä kausina on ollut kova työ saada kaksi kokoonpanoa kentälle. Mutta kun on mahtavia vetureita ollut mukana aina tekemässä pyyteetöntä seuratyötä, niin tässä on onnistuttu.

Uusien houkutteleminen lajiin on nyt haastavaa mutta toivon että me kaikki aktiivit jaksamme tätä työtä yhä tehdä. Meillä on vastassamme ensisijaisesti digitalisoituva maailma, jossa CS GO:t ja PUBG:it antavat nuorille illuusion taistelun tuomasta adrenaliinista.

Me tiedämme että kovemmat ja ne aidot kiksit saa vain kaupunkisotahäkissä, parhaiden taistelutoverien kanssa. Vanhoissa on paintin tulevaisuus, houkuttele tällä kaudella mukaan jokin näistä 2010-luvulla luovuttaneista. He tietävät mistä ovat jääneet paitsi jo vuosia.

PAINTTI NOUSUUN!!

Kiitokset haastattelusta ja toivottavasti tuleva kausi toisi sekä hyviä pelejä että uusia pelaajia.

Isompi kiitos sinnepäin, tulenkantajia tarvitaan.

Toivon että kaikki arvostavat Paintball.fi:n työtä lajin eteen, erityisesti yritykset ihan rahallisesti. Sillä miettikää vaihtoehtoa ilman Kimmon duunia, sitten tämä laji vasta kuolisi.

Hattuni nostan kaikille jotka yhä pelaavat ja nauttivat tästä lajista. Jatketaan hauskanpitoa yhdessä ja kyllä aina muutama uusi saadaan koukkuun sekä erityisesti ne vanhat parrat/pierut takaisin.

 


Linkkejä:

piikkio2017_liigakommentit_001.jpg

Tagit

Jaa sosiaalisissa medioissa