Tilastot
Vierailu Skirmish Paintball -kentällä Poconossa
Olimme lomamatkalla Yhdysvaltojen itärannikolla, ja matkan varrelle osui eräs maan suurimmista värikuulapelikentistä – Skirmish Paintball. Paikka oli jo entuudestaan tuttu, sillä muutama vuosi sitten, kun tein Jämsän Paintball-kentän kehityssuunnitelmaa, hain ideoita ja vaikutteita eri kentiltä ympäri maailmaa. Yksi erityisesti mieleeni jäänyt kohde oli juuri Skirmish, jota tuli tutkittua varsin tarkasti etänä. Nyt, kun oli mahdollisuus tutustua siihen paikan päällä, en jättänyt tilaisuutta käyttämättä.
Skirmish Paintball sijaitsee Pennsylvanian osavaltiossa, Albrightsvillen Poconossa. Paikka on noin tunnin ajomatkan päässä sekä New Yorkista että Delawarestä, joten asiakaspotentiaalia riittää – jo pelkästään lähialueilla on väestöä useamman Suomen verran.
Kävin tutustumassa kenttään rauhallisena keväisenä perjantaina, jolloin paikalla oli vain muutamia pienempiä ryhmiä. Alueelle saavuttuamme tapasimme vanhemman herrasmiehen, joka vastasi kentän rakentamisesta ja kunnossapidosta. Hän esitteli aluetta innokkaasti – eikä ihme, sillä kyseessä oli selvästi hänen elämäntyönsä. Ja hienoahan siellä oli. Vaikka emme ehtineet pelata, saimme kattavan kierroksen useilla eri kentillä.
Pelialue ja sen mittakaava
Pelialue on valtava – yli 300 hehtaaria ja yli 70 pelikenttää, joista aktiivisesti käytössä on tällä hetkellä noin 50.
Vertailun vuoksi: Jämsän Paintballin suurpelialue on noin 20 hehtaaria ja siellä on 16 yksittäistä pelikenttää. Skirmishin mittakaava on siis massiivinen.
Toiminnan suuruudesta kertoo myös se, että kenttä työllistää vakituisesti noin 20 henkeä ja lisäksi runsaasti osa-aikaisia pelinohjaajia. Parhaina päivinä kentällä pelaa yli 1500 henkilöä, ja heidän suurpeleihinsä osallistuu jopa 7500 pelaajaa.
Aluejako ja kenttätyypit
Pelialue jakautuu selkeästi kahteen osaan:
Peltoalue, jonne on rakennettu useita kenttiä. Näihin kuuluu mm. merikonteista rakennettu kenttä, speedball-tyylinen viemäriputkikenttä eli Hyperball sekä kenttä lentokenttäteemalla. Kehitystyötä näytti tapahtuvan erityisesti tällä alueella.
Metsäalue, joka vaikutti vanhemmalta ja jossa pelikenttiä oli rakennettu vieri viereen. Rakennelmat olivat isoja ja kenttien keskustoihin oli rakennettu erilaisia tukikohtia, linnakkeita tai vastaavia jotka vaikuttivat kenttien luonteeseen ja pelattavuuteen.
Tippmann Castle ja Tippmann City
Koko alueen näyttävin kohde on Tippmann Castle – valtava linnoitus, jonka pelattavuus on suunniteltu huolellisesti. Linnoituksen ulkopuolella on normaalit esteet, mutta sisätiloissa riittää reilusti pelisyvyyttä. Pelkästään ovesta sisään pääseminen ei vielä ratkaise peliä, vaan sisätiloissa pitää vielä taistella tosissaan.
Toinen mainitsemisen arvoinen kenttä on Tippmann City, jossa rakennukset ovat sijoitettu kadun molemmille puolille, osittain kaksikerroksisina. Rakennuksista voi pelata kadun yli tai siirtyä rakennuksesta toiseen. Juuri vierailuamme edeltävällä viikolla kentälle oli lisätty aito amerikanmallinen koulubussi, joka toimi osana pelikenttää. Tämä oli ainoa ajoneuvo, jonka näin kenttäalueella – suurempia ajoneuvoteemaisia kenttiä ei näkynyt.
Kentät oli toteutettu metsämaisemaan niin, että puusto oli jätetty paikalleen, ja esteet rakennettu luonnonmateriaaleista kuten kivistä, kannoista ja oksista mutta myös vanerista, muovisäiliöistä, puulaatikoista ja vaikka mistä.
Pelikenttäkartat:
Kenttiä erottaa toisistaan helposti poistettavat paalinarut, jotka mahdollistavat suuremmat yhdistelmätapahtumat. Suurpelejä järjestetään useita vuoden aikana:
Tapahtumakalenteri:
Taukoalueet ja varusteet
Näin massiivinen kokonaisuus vaatii luonnollisesti toimivat tauko- ja huoltoalueet. Kenttien välittömistä läheisyyksistä ei löytynyt varsinaisia turva-alueita, mutta molemmilla pääalueilla oli omat offgame-alueet, joissa oli varustehuolto, ruokapalvelut ja muita tukitoimintoja.
Walk-in-pelaajille oli oma kokoontumisalue, josta muodostettiin sopivia peliryhmiä. Näin ollen paikalle ei tarvitse saapua isolla porukalla – yksittäinenkin pelaaja pääsee mukaan.
Varustepuolella Skirmishilla on käytössä pääasiassa Tippmannin kalustoa, kuten kenttien nimistä voi jo päätellä. Lisämaksusta saatavilla on myös modernimpaa välineistöä, kuten Emekkejä.
Pelimuoto on painottunut .68 kaliiperin kuulaan – .50 ei ole käytössä, muun muassa siksi, että heidän sääntönsä vaativat selkeän maalijäljen, ja koska välimatkat ovat usein pitkiä.
Rakennetut kentät tarjoavat silti myös reilusti intensiivistä lähitaistelupelaamista.
Yhteenvetona voin sanoa, että Skirmish Paintball on ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka. Vaikka emme tällä kertaa ehtineet pelata, kierros oli erittäin vaikuttava. Halu pelata jossakin heidän suurpeleistään jäi kytemään vahvasti.
Jos paintball kiinnostaa edes vähän, tämä on kohde, joka kannattaa laittaa listalle. Laajuus, rakenne ja toimivuus tekevät paikasta ainutlaatuisen.
[kuvat: Anssi Mennala]
