Kimmo Kainulainen

Stats

News: 1360
events: 1
images: 9090
youtube videos: 440
Files: 18
Groups: 1

Haastattelussa Lassi-Pekka Hannula

user image 22.05.2017
By: Kimmo Kainulainen
Posted in: Haastattelut
paintball.fi

Kuopion peinttivaikuttaja siirtyy katsomon puolelle

Haastattelussa Lassi-Pekka Hannula

Viime vuoden lopulla Suomen peinttiskene menetti yhden pitkäaikaisen pelaajan, kun Kuopion Takeoverin Lassi-Pekka ”Late” Hannula ilmoitti ripustavansa maskin naulaan.

Paintball.fi kyseli uuden kauden kynnyksellä Laten mietteitä lopetuspäätöksestä, pelaamisesta yleensäkin ja lajin kehittymisestä pidemmällä ajalla niin Kuopion alueella kuin laajemminkin:


Kimmo Kainulainen: Ilmoitit marraskuun puolella lopettavasi paintballin pelaamisen melkein parin vuosikymmenen jälkeen, oliko päätös kuinka pitkän mietinnän tulos?

Lassi-Pekka Hannula: Periaatteessa päätös oli hautunut mielessä parikin vuotta. Motivaatio alkoi olla hieman lopussa pelaamiseen kun jouduimme rakentamaan joukkueen uudestaan periaatteessa joka vuosi ja emme saanut toimintaan kunnon aktiivista meininkiä. Ei todellakaan helppoa ollut tehdä päätöstä, mutta jos sitä jää miettimään vuosi tolkulla niin ei sitä silloin koskaan teekään. Lisäksi tuo jalan huonokunto rajoitti pelaamista jo siihen malliin että kaksi viimeistä kautta menikin ihan pipariksi sen takia.

lph_011.jpgIlmoituksesta on nyt ehtinyt kulua jo useampi kuukausi ja uuden kauden alku häämöttää, onkos vielä ehtinyt kaduttamaan? Tai onko suunnitelmissa vaikka valmennushommia?

Totta kai kaduttaa melkein joka päivä. Päätös on kuitenkin tehty ja se pysyy. Yhden comebackin varasin itselleni johonkin väliin, mutta se jääköön nähtäväksi milloin sen teen vai teenkö ollenkaan. Valmennukseen on minua kyllä kyselty ja jopa pelaamaankin muutamaankin eri paikkaan, mutta en usko siihen ryhtyväni. Ei ole suunnitelmissa varata aikaa niin paljon enää kiertämiseen kentillä. Varmasti turistina tulen paikalle kun vaan kalenterissa sattuu vapaata olemaan ja tosiaan pitäähän tulla kavereita moikkaamaan kun niitä ei muulloin näe.

Paintballin poisjääminen tuo tietysti vapaa-aikaa, onkos sinulla mitä muita harrasteita täyttämässä aukkoa?

Jotenkin tuntuu että vapaa-aikaa ei ole sen enemmän ollut. Johonkin se vaan kaikki aika tuhrautuu. Nyt kyllä työrintamalla on ollut sen verran kiireinen talvi/kevät, että ei paljon ole muuta kerennyt tekemään. Ehkäpä kesällä sitten. Toisaalta suunnitelmissa on käydä katsomassa joku Millen kierros jos luoja suo. Mitään sen isompaa harrastusta ei nyt vielä ainakaan ole, mutta se uusi trendi keppihevosagility voisi olla aika kuumaa =)

Kuinka sait aikoinaan ensikosketuksen lajiin?

Varmaan aika perinteisesti lajin pariin eksyin. Pelailtiin aikoinaan Iisalmen keskustassa vanhassa hylätyssä rakennuksessa airsoftia aktiivisesti ja sitten luokkakaveri alkoi pelata paintballia serkkunsa ja ja hänen kaverinsa kanssa. Sitten lähdin kokeilemaan ja olin heti koukussa lajiin. Mutkina tuolloin oli pääasiassa pumppuja ja Splatmastereita. Tästä ei varmaan mennyt kuin vuosi niin alettiin hommata Spydereitä, Mageja ja Cockereita. Parissa vuodessa siitä sitten innostui pari muutakin ja Quickshot sai alkunsa. Muistaakseni QS pelasi aiemmin jonkun turnauksen myös Yakuza-nimellä.

Kuinkas pelit jatkuivat Quickshotin jälkeen?

QS:sän aktiivisuuden hiipuessa muutin opiskelemaan Kuopioon ja silloin harrastus jäi aika vähiin. Uusi kipinä löytyi kun törmäsin baarissa entisern Infektionin pelaajaan Hovisen Samiin. Takeover ja Infektio olivat yhdistyneet jokin tovi sitten ja Sami pyysi minua mukaan treeneihin seuraavana päivänä.

Kävin pari kertaa reball-treeneissä ja saman tien uutta kalustoa tilaukseen. Siirtymä oli minulle melko luonnollinen kun olin käynyt pelaamassa Infektion mukana 1-divaria ja Suomi-Ruotsi maaottelun. Takeoverissakin pelasin jonkun divarikierroksen muistaakseni vuonna 2000. Siihen aikaan Takeoverissa oli vain muutama pelaaja jäljellä ja aloimme tehdä kovaa työtä lisämiesten saamiseksi. Taisi mennä pari vuotta niin meillä oli kasassa jo yli kolme joukkueellista pelaajia.

Pelaamista Takeoverissa ehti sitten sen jälkeen kertyä pitkä pätkä. Kuinka joukkue kehittyi ja muuttui matkan varrella?

Kun liityin Overeihin aloimme tehdä kovasti työtä uusien pelaajien saamiseksi. Parissa vuodessa järjestimme useita pelitapahtumia Kuopion tennishallissa jossa pelattiin kumikuulilla. Silloin pelaajia alkoi tipahtelemaan sieltä ja täältä. Parissa vuodessa jäsen määrä nousikin jopa yli 20 pelaajaan. Taisimme pelata 2-3 kautta jopa kolmella joukkueella ja harjoittelimme Kuopiossa omalla kentällä kaksi kertaa viikossa. Sitten kuitenkin porukkaa alkoi tippumaan pois eri syistä. Osa lähti opiskelemaan tai alkoi lisääntymään. Parissa vuodessa oltiin taas tilanteessa jossa oli järkevä pitää enää liigajoukkue kasassa.

Ehkä paras kausi pelattiin 2011 jolloin olimme kaksi kertaa toisella sijalla liigassa. Kuitenkin kaksi viimeistä sijaa sitten kompensoi meidät mitaleilta. Tämän jälkeen alkoi taas pelaajakato ja joka vuosi joukkueesta vaihtui 4-5 pelaajaa. Stainless Crewin liittyminen meihin antoi vielä virtaa pariksi vuodeksi kunnes nämäkin loistavat ukot katosivat yksitellen ringistä. Viime vuodet onkin sitten haalittu pelaajia sieltä ja täältä, josta johtuen treenaaminen on todella vaikeaa aktiivisesti. Toivottavasti lajin harrastajamäärät alkaisi taas kasvaa ja tilanne parantuisi hiljalleen.

lph_005.jpg

Miltä Kuopion alueen paintballin kehitys nyt näyttää kun katsoo koko peliaikasi mittaisella kaarella?

Harrastaja määrät on ollut laskussa jo useamman vuoden. Pari kesää sitten Kuopiossa pyöri Seikkailukeskuksen järjestämät viikkopelit jossa aina oli pelaajia 5-10. Tämäkin taisi kuihtua pois edellisenä kesänä. Joka vuosi on muutama kiinnostunut ollut, mutta nämäkin tapaukset ovat hävinneet ennen kuin kentälle asti on päästy. Itselläni ei nyt hirveästi ole tietoa onko Kuopiossa harrastelijoita paljoakaan nykyisin. Ainakaan missään ei ole ilmoituksia peleistä yms. Muutama metsäkenttä täällä on, mutta ne taitaa olla vuokraamojen omistuksessa.

Takeoverilla on edelleen oma kenttä Petosen kaupunginosassa, mutta tämäkin on todella vähällä käytöllä johtuen pelaajien vähyydestä ja paikalla tapahtuvasta vandalismista. Ehken parhaat muistot on ajalta jolloin meillä tosiaan oli parikymmentä henkeä ihan pelkästään Kuopion alueelta ja kenttä Saamaisessa pellolla. Oli helppo tulla treeneihin kun kenttä oli valmiiksi aina pystyssä ja ei tarvinnut pelätä kenenkään puhkovan syndejä. Tuohon aikaan ei tarvinnut kysellä pääseekö kuka treeneihin vaan paikalle tuli aina vähintään kymmenen henkilöä. Eli lopputulema on että kaukana ollaan kymmenen vuoden takaisista huippuvuosista.

lph_006.jpgOletko ollut vielä yhteyksissä, miltäs Takeoverin tämän vuoden joukkue näyttää ja miten siellä jatkossa menee?

Kyllä tässä nyt vielä yhteyksissä ollaan ja avuksi olen koittanut olla. Mitään isompaa projektia en ota enää mutta varmasti mukana kuljen kun kalenterissa vapaata sattuu olemaan. Tässä nyt joutuu muut alkamaan ottamaan aktiivista otetta ja vastuuta joukkueen toiminnasta.

Tämän vuoden joukkuetta en lähde sen enempää kommentoimaan, koska asia ei nyt varsinaisesti minulle kuulukaan. Tätä asiaa voi joku aktiivinen jäsen kommentoida tarvittaessa. Paria pelaajaa nyt tietenkin olen ollut hommaamassa tälle vuodelle että takeover saa joukkueen pystyyn. Ketä nämä ovat, sen näkee sitten varmaan kentillä =)

Matkan varrella on ehtinyt kertyä reilusti pelaamista niin kotimaassa kuin ulkomailla. Mistä parhaat muistot/fiilikset ovat jääneet?

Suomesta parhaita muistoja on tottakai ensimmäinen turnausvoitto Juicen Cooldown turnauksesta, taisi olla vuosi 2001 tai jotain. Pelattiin sillon Garfield and Friends -nimellä amatööreissä. Lisäksi pitää nostaa parhaisiin muistoihin nousu SM-liigaan ensimmäisellä kaudella kun siirryttiin monieräsääntöihin.

Ulkomaan turnaukset on aina omalla tavallaan ollut mahtavia. Käytiin aktiivisesti Riikassa pelaamassa kun Kuopiosta pääsi sinne suorilla lennoilla. Siellä Uldis kyllä osasi hoitaa hommat aina oikein loistavasti ja ongelmia ei syntynyt. Lisäksi matkat Milleen on aina ollut mahtavia. Suosittelen kaikkia käymään siellä pelaamassa vaikka se hieman kalliimpaa onkin kun Suomessa jauhaminen. Sokerina pohjalla NXL:n World Cup -matka viime syksynä oli ihan eeppinen. Hienoja pelejä ja upea tunnelma satojen pelaajien kanssa. Tätä ei voi kun suositella kaikille tosi peinttareille. Kiitoksia Suomisen Kimmolle kun pystyi meidät sinne hoitamaan.

lph_010.jpg

Riikan reissulla 2008: Ylärivi vasemmalta: Niko Rautio, Erno Kiiski ja Jarno Kiiski. Alarivi vasemmalta: Ari Pitkänen, Lassi-Pekka Hannula ja Heikki Karvinen. Edessä Leevi Roivanen

Olet ehtinyt nähdä myös mutkien kehityksen mekaanisista sähköisiin ja samalla sitten tulinopeuksien nousun ensin ilman rajoituksia ja sitten sääntöjen kehittymisen myötä rampin kanssa alaspäin. Minkälainen fiilis kehityksestä on jäänyt? Oliko joku vanha tilanne sääntöjen kanssa suosikkisi vai onko menty koko ajan parempaan suuntaan?

Silloin kun mutkat alkoivat kehittyä ja tulinopeus nousi sinne yli 15 bps:n, alkoi syntyä jo vaaratilanteitakin. Rajoitukset olivat todella kiitettävä veto ja se että niissä tultiin alaspäin oli vielä parempi. Aluksi tuo lähelle 10 bps:n sääntö kummastutti ja tuntui että ei tässä nyt enää mitään järkeä ole. Muutaman kerran pelattua kuitenkin se alkoi kokoajan tuntua paremmalta ratkaisulta. Pelistä tuli liikkuvampaa ja sitä myöten paljon mukavampaa.

Itse tykkään eniten tuosta 10 bps:n rajoituksesta kun sai vielä kantaa mukana kuulaa niin paljon kun haluaa. M500-muoto on kyllä todella viihdyttävä, mutta se ei silti iske niin lujaa itselle. Lajin on kuitenkin kehityttävä ja siinä tullaan mukana syteen tai saveen. Suurin parannus Euroopassa on kuitenkin luopuminen siitä Millen M-hirviöstä ja kenttien yhdenmukaistaminen jenkkien kanssa. Tosin tuo jättimäinen W ei ole ihan paras ratkaisu. Jospa jollakin kierroksella näkisimme W:n vaikka pitkittäin kentällä =)

Kiitoksia haastattelusta ja jäädään odottamaan sitä comebackkiä :)

Kiitoksia vaan sinulle kun edelleen jaksat nähdä paljon vaivaa lajin eteen. Kiitoksia vaan vielä kaikille entisille pelikavereille, vastustajille ja kaikille jotka ovat omalla panostuksellaan vaikuttanut siihen, että olen saanut harrastaa tätä mahtavaa urheilua. Paljon on tullut vuosien mittaan kavereita kentillä ja sen takia joutuukin pistäytymään paikalla jossain vaiheessa. Kova ikävä kentille olisi, mutta joskus vaan on uskottava omiin päätöksiin.

Saa nähdä tuleeko sitä comebäckkiä koskaan. Aika näyttää..

Oikein mukavaa pelivuotta 2017 kaikille. Pitäkää lippu korkealla ja ennen kaikkea pitäkää hauskaa. Onnea myös Cyclonelle millen vääntöön!!!!!

Ystävällisin terveisin: Lassi-Pekka "Late" Hannula #5


Kuvat: Oslo Embers-kuva: Ciara Rock; Riikan joukkuekuva & reball-kuva: ei tiedossa; muut Kimmo Kainulainen

lph_009.jpg

Kuopion tennishallilla reball-treeneissä 2006 tienoilla

lph_004.jpg

Ikaalisten SM-liigakierroksella 2011, vasemmalta: Niko Rautio, Jarno Kiiski, Ari Huttunen, Janne Vartiainen, Mikko Pappinen, Heikki Karvinen, Lassi-Pekka Hannula ja Sami Halonen

lph_007.jpg

Vauhdissa Äänekoskella

lph_001.jpg

Valmennushommissa Kirkkonummella

lph_002.jpg

Heinolassa 2009, vasemmalta: Jarno Kiiski, Samuli Räsänen, Lassi-Pekka Hannula ja Niko Rautio

Tags